Sturrockin analyysi Condonin raportista

III. Yleisarvio

Condonin raportista ei synny vaikutelmaa, että tutkimusohjelma olisi ollut erityisen tiiviisti hallittu kokonaisuus. Kahden vuoden tutkimusbudjetti oli kaikkiaan 500 000 dollaria. Raportti luettelee nimeltä 37 henkilöä, mutta avustajakunta on ollut laajempikin, koska tutkijat ovat myös ottaneet yhteyttä ulkopuolisiin asiantuntijoihin.

On itsestään selvää, että ilmavoimat sai tuolloin rahalleen paljon vastinetta, vaikkakin enimmän osan tutkijakunnasta on täytynyt olla tutkimuksen aktiivivaiheessa mukana vain ajoittain. Voitaisiin odottaa, että niinkin laaja tutkimushanke olisi toteutettu erilaisten työryhmien muodossa, joita kutakin johtaisi joku tutkijoista, siis kokopäiväinen toimihenkilö, mutta viitteitä tällaisesta järjestelystä ei ole voitu todeta.

Professori Condon oli projektin 'johtaja'. Seuraavat on mainittu 'päätutkijoina': Psykologian professori Stuart W. Cook; astrogeofysiikan professori Franklin E. Roach sekä psykologian professori David R. Saunders. Lisäksi psykologian professori William A. Scott mainitaan "vierailevana päätutkijana". He kaikki olivat Coloradon yliopistosta. Robert J. Low, (loppututkinto sähkötekniikan ja myös liikkeenjohdon alalla), oli 'projektin järjestelijä' (Project Coordinator). Heidän lisäkseen ilmoitettiin viisi tutkimusavustajaa: Norman E. Levine (PhD, Engineering); Ronald I. Presnell (MS, Engineering); Gerald M. Rothberg (PhD, Physics); Herbert J. Strentz (MA, Journalism) sekä James E. Wadsworth (BA, Behavioral Science).

Tutkimuksen ytimen muodostaa jakso CR IV, jossa on esitelty 59 tapausta. Projektin johtaja ei osallistunut niiden selvittelyyn. Yksi päätutkijoista oli mukana kahdessa, toinen yhdessä työssä.

Vieraileva asiantuntija ei myöskään osallistunut tapausraporttien selvittelyyn. Projektin järjestelijä oli mukana kahdeksan eri tapauksen selvitystyössä; tutkimusavustaja (Levine) oli myös mukana kahdeksan eri havaintoraportin käsittelyssä; Rothberg oli yhdessä tapauksessa mukana ja Wadsworth 17 kertaa. Niinikään tärkeää lisätietoa antoivat Roy Craig (PhD, Physical Chemistry) sekä William K. Hartmann (PhD, Astronomy), jotka on mainittu yksinkertaisesti 'henkilökuntana'. Craig ja Hartmann hoitivat kumpikin omat 14 eri tapaustaan.

Seuraavaksi tärkein jakso on CR III, jossa esitellään kuusi yhteenvetoa Colorado -projektin työstä sekä asiaan liittyvän mielipidekyselyn (Aldora Lee, PhD, Social Psychology) tulokset. Kirjallisen työn tässä vaiheessa projektin johtaja ei ollut mukana, sensijaan päätutkija Roach laati tiivistelmistä yhden; tutkimusavustajat eivät myöskään puuttuneet tähän vaiheeseen. Craig on kirjoittanut kolme lukua, Hartmann yhden, samoinkuin Gordon Thayer (BS, Physics).

Jakso CR V käsittelee UFO -ilmiön historiallista taustaa ja koostuu kolmesta luvusta. Jakso CR VI käsittelee 'Tieteellistä näkökulmaa' (10 lukua). Näistä kaikkiaan 13 luvusta yhden on kirjoittanut projektin johtaja. Loput 12 lukua ovat syntyneet toistaiseksi tässä nimeltä mainitsemattomien tutkijoiden työnä.

Mitä tulee jaksojen CR III - CR V toteutukseen, on erikoisesti todettava päätutkija Roach'n, samoinkuin projektin järjestelijän huomattava osuus tässä työssä. Muut tutkijat eivät erityisemmin osallistuneet raportin tekoon, eräitä yksityiskohtia lukuunottamatta. Jaksot CR I, 'Päätelmät ja suositukset' sekä CR II, 'Tutkimusten tiivistelmä', on kirjoittanut komitean johtaja itse. Koko raportin kirjoitustyön osallistujakaavio on esitetty taulukossa 1.

Tieteellisesti tärkeänä näkökohtana on pidettävä myös kaiken tutkimuksen tavoiteasettelua ja siihen kytkeytyviä seikkoja. Condon esittääkin (Condon & Gillmor, 1968, s.1) että 'tutkimuksen painopiste on ollut pyrkimyksessä oppia UFO -raporteista jotakin sellaista, joka tuottaisi tieteelle jotakin uutta ja käyttökelpoista.' Hän päätyy kuitenkin siihen, etteivät 'UFO -tutkimukset ole tarjonneet mitään tiedeyhteisölle uutta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana... UFOihin erityisesti kohdistuvan tutkimuksen jatkamista ei todennäköisesti voida perustella sillä, että odotettavissa olisi jotakin tieteen kannalta merkittävää.'

Condon esittää seuraavan perusmääritelmän:

Tunnistamaton lentävä kohde (UFO, äännettynä OO-FO3) on tässä yhteydessä ärsyke, joka saa yhden tai useamman havaitsijan ilmoittamaan jostakin taivaalla näkemästään (tai kohteesta,jonka oletetaan pystyvän lentämään, mutta joka tilapäisesti on laskeutunut maan pinnalle), jota havaitsija ei ole voinut liittää mihinkään tavallista alkuperää olevaan ilmiöön, ja joka on antanut aiheen ilmoittaa asiasta poliisille, valtion viranomaisille, sanomalehdille tai mahdollisesti yksityiselle taivaanilmiöitä tutkivalle järjestölle.

Tällä tavoin määriteltynä UFOjen esiintymisestä ei ole vähäisintäkään epäilystä, koska UFO -raportteja tulee jatkuvasti ja kunkin raportin alkusyynä on määritelmän mukaisesti juuri UFO. Ongelmana onkin oppia määrittämään eri havaintoja koskevien ilmoitusten merkittävyys.

 

TAULUKKO 1
Tutkijoiden aktiivinen osuus

 

 

Condonin raportti

 

 

 

 

Sec. IV

Sec. III

Sec. V, VI

  Sec. 1,  

 

    59 cases

7 summaries

   13 chapters    

II

 

Condon

Tutkimuksen johtaja

0

0

1

2

Cook

Päätutkija

1

0

0

0

Roach

Päätutkija

2

1

0

0

Scott

Vieraileva päätutkija

0

0

0

0

Low

Järjestelijä

8

0

0

0

Levine

Tutkimusavustaja

8

0

0

0

Presnell

Tutkimusavustaja

0

0

0

0

Rothberg

Tutkimusavustaja

1

0

0

0

Strentz

Tutkimusavustaja

0

0

0

0

Wadsworth          

Tutkimusavustaja

17

0

0

0

Craig

"Henkilökunta"

13

3

0

0

Hartmann

"Henkilökunta"

14

1

0

0

Lee

"Henkilökunta"

0

1

0

0

Thayer

"Henkilökunta"

0

1

0

0

Others

 

=>30

0

12

0


 

Useimmat UFO -tutkimukseen keskittyneistä tieteentekijöistä kaventavat itsesäätöisesti esitettyä määritelmää ja rajaavat kaikki helposti selitettävät ilmiöt tutkimustensa ulkopuolelle. (kts. esim. Hynek, 1972, p. 3-4). On lisäksi huomattava, että joidenkin tutkimusprojektin henkilöiden on täytynyt omaksua muodollisesta UFO -määritelmästä poikkeavia käsityksiä, koska Condon ja Gillmor (1968) toteaa (p. 248), että 'todisteiden vakuuttavuus viittaa vääjäämättömästi erityisen UFOn osuuteen tässä tapahtumassa'. Samaa osoittaa lausuma 'todennäköisyys ainakin yhden UFOn osuuteen tapahtumassa on melkoinen'. (Condon & Gillmor, (1968) p. 256.)

Valtaosa kaikesta tietellisestä työstä perustuu johonkin tutkijaa askarruttavaan hypoteesiin. Condon esittää asiassa erityisesti seuraavaa:

Ajatusta siitä, että jotkin UFOt saattavat olla aurinkokunnan joltakin planeetalta tai vieläkin kauempaa jonkin vieraan sivilisaation maapallolle lähettämiä aluksia, kutsutaan ET-hypoteesiksi (Extra-Terrestrial Hypothesis)(ETH).

On jossain määrin hämmentävää, että Condon käyttää samoissa yhteyksissä ilmaisua Extraterrestrial Actuality (ETA) -- maanulkopuolisen elämän todellisuus -- koska tämä selvästikin merkitsee uskoa ET -hypoteesin todenperäisyyteen. Condonin päätelmä (Condon & Gillmor, 1968, p. 25) on, että 'tällä hetkellä ei ole olemassa mitään suoranaista ja sitovaa näyttöä sellaisen väitteen tueksi, että jokin UFO edustaisi maanulkopuolisen sivilisaation tänne vierailulle lähettämiä avaruusaluksia.'

Tähän päätelmään tultuaan Condon ottaa sen kannan (Condon & Gillmor, 1968, s. 19), että 'jos UFO -raportissa esitetyt seikat voidaan todennäköisesti selittää tavanomaisin ilmiöin, meillä on taipumusta hyväksyä selitys silloinkin, kun todistusaineisto ei sellaisenaan riittäisi pitämään tapausta selvitettynä.'

Voidaksemme arvioida Condonin päätelmän perusteita, on aihetta viitata tutkijoiden kirjoittamiin tiivistelmiin, jotka sisältyvät jaksoon III; kyseiset tiivistelmät taas perustuvat tapaustutkimuksiin. Sitä seuraavassa jaksosssa tarkastelemme eri tapauksia näiden tiivistelmien valossa viittaamalla tarvittaessa havaintoihin asiayhteyden mukaan. Jakson lopulla pyrimme ryhmittelemään esitetyt tapaukset projektihenkilökunnan esittämien loppupäätelmien nojalla.

Avaruuslentäjien ilmoittamien kolmen havainnon lisäksi (näitä käsitellään erikseen jaksossa IV), 59 tapausta on lueteltu jaksossa IV. Yksi näistä (tapaus 14) käsittää kuusi erillistä havaintoa. Tapaus 38 on pohdinta '800 UFO -havainnon sarjasta.' Tapausarviot ovat olleet:

  1. Mitään ei ole tapahtunutkaan; yksi tapaus (19).

  2. Tiedot ovat riittämättömiä, ehkä tekaistuja tai eivät muuten kelpaa todisteiksi; 17 tapausta (4, 7, 14.4, 22, 23, 24, 26, 32, 33, 39, 42, 44, 48, 52, 53, 56, 58).

  3. Selvitettyjä (mitä tahansa välillä lopullisesti - toistaiseksi); 25 tapausta (3, 9, 11, 14.3, 14.6, 15, 18, 20, 25, 27, 28, 29, 35, 36, 37, 40, 41, 43, 45, 49, 50, 51, 54, 55).

  4. Tuntemattomiksi jääneitä; 14 tapausta (1, 5, 6, 8, 10, 12, 13, 14.2, 17, 21, 32, 34, 47, 59).

  5. Harhakuvitelmia (delusions); 2 tapausta (16, 38).

  6. Jäänyt arvioimatta ilmavoimien jätettyä puuttumatta siihen; 1 tapaus (30).4

  7. Mahdollisia UFOja; 2 tapausta (14.1, 57).

  8. Todennäköisiä UFOja; 2 tapausta (2, 46).

     

3 Englanninkielinen äänneasu syntyy tästä kirjoitustavasta - tätä ääntämismuotoa näyttää Condon käyttäneen vain itse.

4 Tapauksesta puhutaan enemmän Jälkipohdintaa -jaksossa.

Paluu alkuun



© 1999 Jorma Kosonen