Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A



Ufohavaintotietokanta

Tervetuloa katselemaan Suomen Ufotutkijoiden ufohavaintotietokantaa!

Selaa tietokantaaHae ufotapauksiaSuomen Ufotutkijoiden pääsivulle

Tutkijaosioon

Havaintotietokannan pääsivulle

Tietosuojaseloste

Ufohavainnon kommenttiosioon

Ufohavainnon numero 754 tiedot:

Havaintoa koskevat kuvat:

Kuva 1
Kuva 2

Havainnon yksityiskohdat

Havainnon kuvaus: Selittämätön äänihavainto Sipoon Linnanpellon aarniometsäsä.

Ennen itse tapahtuman kuvausta kerron omista valmiuksistani arvioida erilaisia ”luontoilmiöitä” tilanteen mukaan. (Omasta mielstäni) Olen harrastanut lintuja 12 vuoden iästä ja kuulun Helsingin Seudun Lintutieteelliseen Yhdistykseen Tringa. Lisäksi Lintubongareihin. Retkilläni tunnistan suuren osan linnuista äänen perusteella eikä näköhavaintoina. Lisäksi olen harrastanut metsästystä heti kun aseenkantolupa oli mahdollinen. Sipoon Linnanpellon metsät tulivat siten tutuiksi kuten metsän eläimet ja niiden ääntely sekä liikehdintä ja tavat. Kalastus kuuluu myös harrastuksiin sekä perhoset ja hyönteiset. Joten luonnossa liikkuminen on hyvin tuttua minulle. Koulutukseltani olen tekniikan alalla ja kaikki erilaiset laitteet tai rakenteet ovat tuttuja piirustuspöydän suunnitteluvaiheesta saakka. Tähtitiede ja universumi on kiinnostanut pienestä saakka ja sain ensimmäisen kuvitetun kirjan aiheesta jo 7-8 vuotiaana, mistä tuli minun ”lemppari”, olihan siinä myös maapallon esihistoriallinen aika dinosauruksineen. Suhtautuminen elämään ja luontoon on hyvin realistinen ja tutkivaa ja suhtaudun siihen tieteellisen kriittisesti, eikä siihen kuulu uskominen haamuihin tai yliluonnollisiin ilmiöihin ilman että niitä pystyy tieteellisesti todistamaan. Silti olen vakuuttunut että emme ole yksin universumissa ja on paljon alueita mistä emme tiedä mitään. Siksi on kuljettava avoin mielin eikä voi siis ehdottomasti kieltää eikä myöntää asioita liian kevein perustein. Eli kyseessä ei ole uskontoa. Yllä mainitusta syystä tapaaminen näkymättömän ääni-ilmiön kanssa, mitä ei pysty järjellä selittämään, on järisyttävä (voi kuvailla jopa pelottavaksi) kokemus jos oma maailmankatsomus perustuu tieteelliselle pohjalle missä yksilön logiikka on koetuksella. Se on psykologisesti voimakas tunne mitä ei pysty ennakoimaan, että ”näin tai näin minä varmaankin ajattelisin tai tekisin jos tulisi kohdalle.” Ajallisesti ollaan joskus 1960 luvun alkupuolella. Lähinnä 1964. Koska se oli ennen armeijaa missä olin 1965. Sain ajokortin 18 vuotiaana eikä ollut autoa vielä silloin. Aseenkantolupa 1963. Näitten ajoituksien perusteella syksy1964 on lähinnä.

Itse ääni-ilmiön tapahtuma
Olin kaverin kanssa syyskuun metsäkanalintujen saalistusaikana metsällä, alueella missä tiedettiin olevan metsoja. Oli aikainen aamu ja yleensä olimme jo paikalla aamu-hämärässä. Aamu oli valjennut ja kaveri päätti pitää aamiaistaukoa kaivaten voileivän repusta. Istuimme kalliolla jyrkänteen reunalla. Alueen kalliot olivat vanhojen kuusien ja mäntyjen peitossa ja reunamiltaan paljaita eli metsomaastoa. Edessämme oli sola tai uoma joka oli pituudeltaan kartalta mitattuna n.150-200m. Kalliotaso oli noin 10-15 metriä solan pohjasta. Molempiin suuntiin oli esteetön näkyvyys ja pohjakasvusto koostui saniaisista ja muista putkilokasveista sekä matalakasvuisia pieni pensaita tietyillä paikoilla. Puustoa oli vain rinteessä vastapäätä ja meidän kohdalla sileärunkoisia isoja haapoja seassa korkeita kuusia ylempänä. Näkyvyys oli siis hyvä. Sola alkoi vasemmalta n.150m päästä ylempää kalliopohjaisessa maastossa ja laskeutui oikealle meidän ohi kolmiomuotoiselle metsäniitylle joka oli vanhaa laidunmaata. Tapahtuma oli aikaisin aamulla klo. 7 maissa. Ääni ilmestyi vasemmalta kauempaa solan kallionpäälliseen alkupäähän ja tuli ilmassa liidellen tasaista vauhtia ( kuten polkupyörävauhtia) meidän kohdalle ja pysähtyi siihen!! Äänilähde oli maanpinnasta ylempänä ilmassa ja hieman meidän tasoa alempana ehkä 6-7m maanpinnasta. Siinä se äänteli ehkä 15-25sek. ja lähti taas samaa vauhtia samaan suuntaan mistä tuli ja katosi.
Ollessaan kohdalla siihen oli minuun nähden etäisyyttä ehkä 10m. Näkyvyyttä oli siis joka suuntaan EIKÄ MITÄÄN NÄKYNYT ÄÄNILÄHTEEN KOHDALLA!! Kaveri oli aivan lakananvalkoinen kasvoiltaan ja voileivän syöminen jäi siihen.

2.
Olin äänen pysähdyttyä mennyt niin lähelle reunaa kun pääsin että näkisin mikä on kohta ilmestymässä. Peukalo oli haulikon varmistimen päällä että saisin sen nopeasti pois ja ampua jos osoittautuisi olevan jotain uhkaavaa, ”olkoon sitten piru itse”. Tuntemukseni olivat aivan sekaisin.
Oikeastaan ajattelin niin että en halua olla vihamielinen vaan varautua puolustautumaan jos siihen olisi tarvis, menisi siten kuinka tahansa. Lähemmin, olin utelias odottaen että saisimme ehkä kokea jotain mitä kukaan muu ei ole nähnyt. Tuntui siltä ihan että ääni oli jotain mikä halusi kertoa meille jotain mutta miksi. Tilanne oli epätodellinen. Voidaan sanoa että sinä hetkenä minulta ja kaverilta meni oikeasti maailmankirjat sekaisin.
Ääni oli epäinhimillinen vaikka muistutti naisen ääntä ja kulki korkealla oktaavilla eli sanoisiko melko kimeä sarja ja lopuksi venyen sekä falsettiin ja sitten sortuen ”lyllerykseen”.. Äänisarjat olivat pitkiä ja eikä ihmisen tai nisäkkään keuhkot riitä siihen. Tietyt linnut ääntelevät yhtäjaksoisesti pitkäänkin, mm. tietyt kahlaajat tai yölaulajat, mutta tällaista lintulajia joka ääntelisi näin, tai käyttäytyisi näin, en tunne ja lisäksi näky-mättömänä ilmassa!!
ÄÄNI: Vaikeata kuvailla, hyvin voimakas, mutta kirjaimin lähinnä ”lyyli, lyyli, lyyli, lyyli, lyyyyli, lyyyyli, lyyyli, lyyyli , lyyli ( ja falsettiin)= lyyli, lyyli, lyll, lyll, lyll, lylly.. jaloppui alkaakseen alusta. Tämä jatkui niin kauan kunnes oli hävinnyt mistä tuli. Taivaalla ei näkynyt mitään, ei edessä ilmassa eikä maassa. Toistan, näkyvyyttä oli esteettömästi joka suuntaan ja sen ollessa paikalla edessämme, olisin teoriassa voinut osittaa äänilähdettä pitkällä vavalla tai ampua juuri sitä kohti. Kaveri pakkasi voileipänsä reppuun ja sanoi että ”ei ole nälkä enää, voileipä ei maistu, lähdetään jatkamaan matkaa”. Kävelimme hiljaa eikä sanottu vähään aikaan mitään. Reissu oli niin kuin tavallaan ohi eikä entisensä.

Kellonaika: 00:00
Päivämäärä: 1.9.1964
Päivämäärän tarkennus: en muista päivämäärää tarkkaan mutta linnustus on syyskuussa
Oma arvio kestosta: n. 2-3min.

Havaintopaikka

Havaintopaikka: Matinojan kalliot Sipoon ja Pornaisten rajalla
Kylä tai kaupunginosa: Linnanpelto (Borgby)
Kunta tai kaupunki: Sipoo
Maakunta: U

Ilmansuunta, jossa kohde näkyi

Havainnon alussa: näkymätön
Havainnon keskivaiheilla: näkymätön
Havainnon lopussa: näkymätön

Kulma, jossa kohde näkyi

Korkeuskulma havainnon alussa: en tiedä
Korkeuskulma havainnon lopussa: en tiedä

Koko- ja etäisyysarviot

Kohteen koko: näkymätön ääni, katso selostus
Kohteen etäisyys lähimmillään: n.10m
Kohteen korkeus maanpinnasta alimmillaan: n.6-7m

Säätila havaintohetkellä

Tuulen suunta: tyyni
Tuulentyyppi: puuskainen
Pilvisyys: kirkas
Sade: ei satanut (pouta)
Lämpötila: ehkä +

Meteorologiset ilmiöt

Valoisuus: auringonlasku_tai_nousu

Astronomiset ilmiöt


Havainnonteon yksityiskohtia

Tapahtuiko havainto sisällä vai ulkona: ulkona
Ajoneuvo: ei_auto
Havainto tapahtui: silmälasit
Havaintopaikan kuvaus: Aarniometsä, kalliorinteen kohdalla solaa myöten liikkui, katso selostus
Mitä teit ennen havaintoa: Kävelin metsässä haulikon kanssa eli lintumetsästysretki aamun sarastaessa

Havaintoa täydentävät tiedot

Kohteen ulkonäkö

Kohteen muoto: näkymätön ääni
Kohteen ääriviivat: selkeät
Kohteen väri: yksivärinen

Kohteen liikkuminen

Liikkuiko kohde tasaisella nopeudella: kyllä
Kuvaile liike: katso selostus
Pysähtyikö kohde: kyllä
Kuvaile pysähtyminen: katso selostus
Vertaa kohteen nopeutta tuttuihin kohteisiin: polkupyörävauhtia nopeimmillaan
Näyttikö kohde tai osa siitä pyörivän: ei
Kuvaile pyöriminen: näkymätön ääni
Miten kohde katosi näkyvistä: näkymätön koko ajan, katso selostus

Kohteen valot, äänet ja muut vaikutukset

Loistiko kohde valoa: ei
Valaisiko kohde ympäristöä: ei
Oliko kohteessa erillisiä valoja: ei
Kuuluiko kohteesta ääntä: kyllä
Tuntuiko lämpöä tai muuta fyysistä vaikutusta: ei
Tuntuiko hajua: ei
Esiintyikö sähkölaitteissa häiriöitä: ei
Oliko kohteella vaikutusta eläimiin: ei
Aiheuttiko kohde pelkoa: kyllä
Kuvaile pelkoa: sormi haulikon varmistimella valmiina
Aiheuttiko kohde psyykkisiä vaikutuksia: kyllä
Kuvaile psyykkiset vaikutukset: hämmennystä ja epätodellinen tunne
Jättikö kohde jälkeensä valo-, savu-, ym. juovan tai ilmavirtauksen: ei
Jättikö kohde jälkeensä näkyviä merkkejä maastoon: ei

Muita tietoja

Kuvaile suhtautumistasi tunnistamattomiin lentäviin kohteisiin ennen havaintoasi ja sen jälkeen. Jos suhtaumisessasi tapahtui muutoksia, selitä miksi: Tieteellisen kriittinen etsien luonnollisia selityksiä ja hyväksyttäviä todisteita, enkä juuri usko niihin mitä julkisuudessa niin paljon esiintyy.Emme silti ole yksin universumissa. Tiedän nyt että "jotain on" ja uskon siihen löytyvän luonnollinen selitys jota toistaiseksi emme itse tiedä.
Ilmoitko havainnostasi sanomalehdille tai viranomaisille: ei
Jos havaintoosi liittyy seikkoja, jotka eivät vielä tulleet esille, kerro myös niistä: Koko selvitys ei mahtunut aiempaan ruutuun. Lähetän Björn Borgille sähköpostina.
Päivämäärä ja paikka: 28.10.2012, helsinki

Tutkijakommentit

B.Borg 28.10.2012:Havaitsija on lähettänyt sähköpostina minulle se osuus joka ei mahtunut lomakkeeseen:
" Emme puhuneet tästä kenellekään vähään aikaan mutta vähitellen lähiomaisille ja ”parhaalle kaveripiirille”. Paikalle tehtiin joukkovaellus porukan kanssa koska muutkin halusivat nähdä paikan. Siinä pelkää saada hullun leiman tai joutua omituisen tai valahtelijan kirjoihin. Tai että tahallaan pelottelee muita menemästä metsään, mitä sitten muuten tapahtuikin muutamassa tapauksessa. Kesällä juttelin kaverin kanssa asiasta ja luulemme että mennään ilman selitystä hautaan tämän asian kanssa. Jotkut ovat hyväntahtoisesti ehdottaneet että oli joku lintu tai eläin mutta se vaan ärsyttää koska eivät ole kokeneet tilannetta eivätkä pysty objektiivisesti arvioimaan ja sanon aina että ei ole näkymättömiä lintuja tai eläimiä. Liitteenä pari valokuvaa paikasta 1990 luvulta, mutta paljon on maastossa muuttunut. Vastakkainen rinne mistä kuvat otettu, on hakattu ja havaintopaikan kallionalustalla on kasvanut puustorivi. Solan pohja on pensastunut.
Oikeastaan olen helpottunut saadessani tämän tapauksen kerrottua vihdoin eteenpäin.
Se on jotenkin vaivannut koko ajan. Aikaa on mennyt eikä tuntunut siltä että on ollut mitään vakavamielisiä tahoja mille kertoa, vasta nyt kun löysin Björn Borgin TV lähetyksestä ja sitten netistä.
Helsingissä 28.10.2012

(tämä osuus ei mahtunut lomakkeen ruutuun)"

Havaintoa koskevat muut kommentit (12 kpl)

Huomioi asiallisuus kommenteissa. Täytä kaikki kentät tai kommenttia ei julkaista. Väärin turvakysymykseen vastannutta kommenttia ei julkaista. Myöskin asiaton kielenkäyttö voi johtaa kommentin hylkäämiseen.

Nimimerkin maksimipituus: 25, kommentin maksimipituus: 200

Nimimerkki:  
Kommentti:  

Turvakysymys: Minä vuonna Roswellin ufotapaus tapahtui?     



Nykyiset kommentit (sivu 1)

KommentoijaKommenttiAika
Foliokuuppa Yksi mielenkiintoisimmista pitkään aikaan. Pelotti jopa lukea tämä, kun ikkunan takaa näkyy tähtitaivas.29.10.2012 00:16:53
Doe Ääni olisi voinut heijastua kalliosta. Olen itse havainnut erittäin selvän heijastustapauksen jonka jokainen voi mennä itse toteamaan jos ei usko.29.10.2012 00:53:57
Doe Jos äänilähde olisi ollut sen kallion juurella jossa istuitte ja se olisi heijastunut vastapäisestä kalliosta.Voitte käydä testaamassa hypoteesin.29.10.2012 01:00:11
Ihmettelijä Onhan luonnonhenkiäkin, ilmeisesti: Olen kuullut puun huudahtavan falsettiäänellä "huiiii" kun pysähdyin katsomaan järvimaisemaa ja koskin samalla, ehkä yllättäen, puuhun. En ole skitsofreenikko tms.29.10.2012 10:54:54
En yhtään ihmettele Eikö se puu kuitenkin sanonut "hui kamala" Olen skitso ja kuulen muutakin mielenkiintoista.30.10.2012 13:10:02
Anja Varmasti kokija on käynyt läpi eri vaihtoehtoja tuntien sen jäävän selvittämättä., näitä vain tapahtuu. Voisko tähän liittyä paranormaali-ilmiö, jos luonnonilmiöistä ei löydy vastaavuutta.30.10.2012 20:01:14
utelias Vastalauseena Doen jälkimmäiselle kommentille: Ks. kalliot ovat näköjään loivia, eivät äkkijyrkkiä (joiden alle ei helposti ylhäältä muka näkisi.). Mietin nimittäin kuvia katsomatta aluksi aivan samaa31.10.2012 00:56:45
utelias Ketään pilkkaamatta. Olen mieltä tuota, että "paranormaali", viittaan Anjan kommenttiin, ei ole selitys millekään, vaan saamattomuus etsiä kohdatuille ilmiöille tieteellisiä selityksiä...31.10.2012 01:00:40
Utelias Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että jos me olemme tekevinämme tiedettä niin olkaamme sitten tieteellisempiä. toivoisisn hra BB:ltä kommenttia.31.10.2012 01:05:00
Ihmettelijä Varmaan voisi näitä ääni-ilmiöitä keskustelupalstalla...mutta en itse leimaisi ketään! En ole varma välittyikö "huuiii" -ääni alitajuntaan, vai korviin, pelästyin. 5 v. sitten mutta selkeä muisto yhä.31.10.2012 10:08:12


Mene sivulle: 1 2

Sivun alkuun


© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |