Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A



Ufohavaintotietokanta

Tervetuloa katselemaan Suomen Ufotutkijoiden ufohavaintotietokantaa!

Selaa tietokantaaHae ufotapauksiaSuomen Ufotutkijoiden pääsivulle

Tutkijaosioon

Havaintotietokannan pääsivulle

Tietosuojaseloste

Ufohavainnon kommenttiosioon

Ufohavainnon numero 1636 tiedot:

Havaintoa koskevat kuvat:

Ei kuvia

Havainnon yksityiskohdat

Havainnon kuvaus: Lähdin viemään autolla neljää alaikäistä lasta kolmen kilometrin päähän kodistamme sijaitsevan koulun discoon klo 17.53. Lähes välittömästi lähtiessämme kotipihalta kiinnitin huomion suureen ja voimakkaasti valaisevaan lähes liikennevalon keltaiseen valoon taivaalla. Koska paikkakunnalla on suuri varuskunta, oletin valon kuuluvan helikopterin kohdevaloksi. Nopeasti kuitenkin havaitsin että kohde pysyi paikoillaan ja valo heijastui voimakkaasti myös päävalon molemmille sivuille, melko kauaskin sivuille, (arviolta 50-100m). Poikkeavaa päävalossa oli että se jollain lailla kallisteli ja tuntui kuin osa valoista olisi pyörinyt vaakatasossa akselinsa ympäri. Päävalonheitin ei myöskään muodostanut minkäänlaista suoraa valokeilaa eteenpäin. Kaikki autossa olijat havaitsivat ja hämmästelivät valoa ja sen kokoa ja väriä. Valo jäi hetkeksi(n. 3-5 sekuntia) pienen metsäkaistaleen taakse ja kiihdytin vauhtia jotta näkisimme ilmiön heti puiden jälkeen uudelleen kun suuri peltoaukea alkoi. Kun saavuimme aukean kohtaan, taivas oli tyhjä. Vaikka oli jo täysin hämärää, hieman oikealta tuleva kuun valo valaisi koko taivaan siltä kohdin ja mitään ei ollut enää näkyvissä. Mikäli kyseessä olisi ollut armeijan lentokone tai helikopteri, -se ei olisi ehtinyt kadota kokonaan muutaman sekunnin katveajassa taivaalta. Myöskään mitään lentolaitteen ääntä ei kuulunut vaikka autossa sisällä kaikki olimmekin. Myöskään mitään "häntää" ei näkynyt missään joten mistään meteorista tai muusta taivaan kappaleesta ei voinut olla kyse. Arvioin valon olleen noin 500 metrin päässä meistä ja noin 300 metrin korkeudella. Valon halkaisija olisi siinä tapauksessa noin 6-8 metriä. Lapset olivat erittäin hämillään näkemästään. Lasten huomio oli että valo ikäänkuin pyöri ja oli kirkkaampi kuin auton valot. Mikäli armeijan lentolaitteet saadaan poissuljettua tuosta tapahtuma ajankohdasta en näe että ilmiö olisi selitettävissä ihmisen aikaansaamilla asioilla.
Kellonaika: 17:53
Päivämäärä: 24.11.2017
Oma arvio kestosta: 4 sekuntia

Havaintopaikka

Havaintopaikka: Poransaarentie
Kylä tai kaupunginosa: Pekola
Kunta tai kaupunki: Hattula
Maakunta: Etelä-Suomen lääni

Ilmansuunta, jossa kohde näkyi

Havainnon alussa: etelä-kaakko
Havainnon keskivaiheilla: etelä-kaakko
Havainnon lopussa: etelä-kaakko

Kulma, jossa kohde näkyi

Korkeuskulma havainnon alussa: 10-15
Korkeuskulma havainnon lopussa: 10-15

Koko- ja etäisyysarviot

Kohteen koko: 6-8 metriä
Kohteen etäisyys lähimmillään: 500 metriä
Kohteen korkeus maanpinnasta alimmillaan: 300 metriä

Säätila havaintohetkellä

Tuulentyyppi: tasainen
Pilvisyys: puolipilvistä
Sade: ei satanut (pouta)
Lämpötila: 3

Meteorologiset ilmiöt

Valoisuus: pimeä

Astronomiset ilmiöt

Astronomiset ilmiöt2: kuu

Havainnonteon yksityiskohtia

Tapahtuiko havainto sisällä vai ulkona: ulkona
Ajoneuvo: liikkuva
Havainto tapahtui: silmälasit

Havaintoa täydentävät tiedot

Kohteen ulkonäkö

Kohteen muoto: pyöreä suuri keltainen valo
Kohteen ääriviivat: selkeät
Kohteen väri: yksivärinen
Kuvaile väri: kaasupurkausvalon ja liikennevalon välissä oleva keltainen väri

Kohteen liikkuminen

Liikkuiko kohde tasaisella nopeudella: ei
Pysähtyikö kohde: kyllä
Näyttikö kohde tai osa siitä pyörivän: kyllä
Kuvaile pyöriminen: hieman kallisteli ja tuntui jollain lailla pyörivän akselinsa ympäri
Miten kohde katosi näkyvistä: hetkessä

Kohteen valot, äänet ja muut vaikutukset

Loistiko kohde valoa: kyllä
Kuvaile loistaminen: erittäin suuri ja kirkas valo
Valaisiko kohde ympäristöä: kyllä
Oliko kohteessa erillisiä valoja: ei
Kuuluiko kohteesta ääntä: ei
Tuntuiko lämpöä tai muuta fyysistä vaikutusta: ei
Tuntuiko hajua: ei
Esiintyikö sähkölaitteissa häiriöitä: ei
Oliko kohteella vaikutusta eläimiin: ei
Aiheuttiko kohde pelkoa: ei
Aiheuttiko kohde psyykkisiä vaikutuksia: ei
Jättikö kohde jälkeensä valo-, savu-, ym. juovan tai ilmavirtauksen: ei
Jättikö kohde jälkeensä näkyviä merkkejä maastoon: ei

Muita tietoja

Kuvaile suhtautumistasi tunnistamattomiin lentäviin kohteisiin ennen havaintoasi ja sen jälkeen. Jos suhtaumisessasi tapahtui muutoksia, selitä miksi: olen ko seuran jäsen ja olen kiinnostunut taivaan ilmiöistä
Ilmoitko havainnostasi sanomalehdille tai viranomaisille: ei
Jos havaintoosi liittyy seikkoja, jotka eivät vielä tulleet esille, kerro myös niistä: Voin myöhemmin lähettää perässä visualisoinnin maisemaan liitettynä.
Päivämäärä ja paikka: 27.11.2017 Pekola

Tutkijakommentit

Tutkijat: ilmoittaja itse, Jaakko Närvä, Jozsef Strausz, Lasse Ahonen (alla oleva tutkimusraportti: Närvä, 8.10.2018)

Havaintoilmoituksesta on aikaa jo melkein vuosi. Havainto jäi tuolloin tutkimatta, mutta ilmoittaja esitti havaintonsa uudestaan ufotutkijoille SUTin Lautsian ufoseminaarissa syyskuun alkupuolella 2018. Havainto kiinnitti tutkijoiden huomion, koska ilmoituksen mukaan samasta kohteesta tehtiin kaksi toisistaan riippumatonta havaintoa melkein vastakkaisista suunnista ja havaitsijoita oli useita: ilmoittaja autosta useiden lasten kanssa ja toisaalla koulupoika. Poika otti myös valokuvan kohteesta ja ilmoituksen mukaan kuvan etualalla näkyi tiellä autoja sivusta katsottuna, ja niiden etu- ja takavaloja. Kohteen koonkin laskeminen suunnilleen olisi siis mahdollista, koska havaitsijoiden ja autojen paikat ja etäisyys kohteesta tiedettiin (havaintolinjojen leikkaus). Ilmoittaja on ilmeisen hyvä ja selkeä havainnoija ja tietoinen erilaisista virhetulkintalähteistä, myös kyseisen alueen suhteen. Mikään tunnettu kohde ei tuntunut pohdinnoissa tuntuneet vastaavan kohteen kuvausta (piirteitä, kokoa ja käytöstä). Molempien havaitsijoiden etäisyys kohteeseen oli alle kilometrin, joten havainnossa oli lisäksi lähituntuman kaltaisuutta.

Selvisi kuitenkin, että koulupoika oli havainnut kohteen – itse asiassa kolme samanlaista kohdetta – samassa suunnassa kuin ilmoittaja ja ottanut kuvan samaan suuntaan kuin mihin ilmoittaja kohdetta katsoi, ei ilmoittajaa kohti. Kohteen etäisyyttä/kokoa ei siis vertailukohteen puutteessa voida havaintokuvauksesta luotettavasti päätellä. Kohde oli Hätilän suunnassa ja tiedotteensa mukaan Maasotakoulu kertoi harjoittelevansa 24.11.2017 Hätilässä, jalkaväki/panssarivaunuaseilla havainnon aikana. Maasotakoulun infonumerosta vastannut sotilashenkilö vahvisti, että valaisuammuksia yleensä käytetään Hätilässä harjoituksissa pimeän aikana. Hän varmisti myös, että heilläkin on käytössään hyvin voimakkaitakin valaisuammuksia, joita ammutaan krnaatinheittimellä (pistoolin sijaan). Niitä on kuitenkin vain valkoisia, hän täsmensi. Mutta sanoi edelleen, että pistooliammukset (joita varmisti olevan myös keltaisia) näkyvät hyvin selvästi vielä viiden kilometrin päähän, voivat herättää huomiota.

Päähavaitsijan kuvaus kohteen kestosta (muutamia sekunteja) ja väristä (keltainen) sopii valaisuammukseen. Pyörimisliike- ja väreilyhavaintoon sotilashenkilö ei osannut sanoa, mutta totesi, että soihtu heiluu, kun se hitaasti laskeutuu, ollen kiinni laskuvarjossa ja että josko se vaikuttaisi asiaan. Entä voisiko soihdusta lähtevä savu, sen liike soihdun edessä (mahd. pilvien liikkeen kohteen editse ja/tai ilmakehän vaikutuksen lisäksi) tuottaa pyörimis- ja väreilyhavainnon. Edelliset seikat huomioiden valaisuammukset näyttäisivät olevan luonteva selitys.

Epäselvyyksinä, joiden perusteella valoammuspäätelmä voidaan kyseenalaistaa ja joita voitaisiin tutkia päätelmän varmistamiseksi tai hylkäämiseksi, ovat seuraavat: 1) sotilashenkilö kertoi, että he olivat poistuneet Hätilän harjoituskentältä puolen päivän aikaan, mutta sanoi, ettei tiedä, olisiko toinen porukka ollut siellä klo 18 illalla eli havaintojen aikaan (tiedotteen mukaan harjoituksia saattoi olla klo 22 saakka). On siis mahdollista, että siellä on oltu illalla. 2) ilmoittajan, hyvän havaitsijan, kuvaus ilmiöstä on varsin vaikuttava. Voiko pistoolivaloammus näkyä niin vaikuttavana noin viiden kilometrin etäisyydeltä kuin havaitsija kuvasi. 3) valistunut ilmoittaja on nähnyt ja kertoi tuntevansa hyvin erilaisia harjoitusten aiheuttamia ja muita virhetulkintailmiöistä ja hänen selostuksensa tästä oli uskottavaa. Miksi hän ei siis tunnistanut tavanomaisia valoammuksia sellaisiksi olettaen nyt, että hän on nähnyt niitä aiemminkin? Tämä voisi olla viite epätavanomaisesta ilmiöstä. 4) myös alueella asuva poika (kuvan ottaja) oli vaikuttunut ilmiöstä. 5) pojan mukaan valopallon kesto oli minuutteja tai pari minuuttia (tästä on vain ilmoittajan eli toisen käden tieto, poikaa ei ole päästy jututtamaan); keltaiset valoammukset näkyvät vain joitakin sekunteja. Tässä on tosin huomioitava tilanteen aiheuttaman jännityksen tuottama mahdollinen ajan kokemuksen pidentyminen ja/tai muistikuvien muokkautuminen (pojan tiedonanto tapahtui nyt noin vuoden päästä tapahtumasta). 6) voiko ammus aiheuttaa kännykameran kuvassa siinä näkyvän ison näköisen, selvärajaisen, valovoimaisen efektin, kyseisissä olosuhteissa? Alkueräinen kamera ja kuva ei enää tutkittavissa (vain ilmoittajalle alkuperäisestä lähetetty).

Havaintoa koskevat muut kommentit (1 kpl)

Huomioi asiallisuus kommenteissa. Täytä kaikki kentät tai kommenttia ei julkaista. Väärin turvakysymykseen vastannutta kommenttia ei julkaista. Myöskin asiaton kielenkäyttö voi johtaa kommentin hylkäämiseen.

Nimimerkin maksimipituus: 25, kommentin maksimipituus: 200

Nimimerkki:  
Kommentti:  

Turvakysymys: Minä vuonna Roswellin ufotapaus tapahtui?     



Nykyiset kommentit (sivu 1)

KommentoijaKommenttiAika
KooPee Hätilässä on ainakin ollut armeijan toimintaa tuolloin. Ja myöskin pelastuslaitos somessa kertoi n. viikko takaperin hätäraketti-ilmoituksiin liittyen että kyseessä oli armeijan valosoihdut.03.12.2017 22:22:19


Mene sivulle: 1

Sivun alkuun


© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |