Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A



Ufohavaintotietokanta

Tervetuloa katselemaan Suomen Ufotutkijoiden ufohavaintotietokantaa!

Selaa tietokantaaHae ufotapauksiaSuomen Ufotutkijoiden pääsivulle

Tutkijaosioon

Havaintotietokannan pääsivulle

Tietosuojaseloste

Ufohavainnon kommenttiosioon

Ufohavainnon numero 1477 tiedot:

Havaintoa koskevat kuvat:

Ei kuvia

Havainnon yksityiskohdat

Havainnon kuvaus: Havainto 16.12.2016 noin klo 7.45 Riihimäen eteläpuolella kirkas valopallo noin minuutin paikallaan kunnes siirtyi sivuttain alas ja valo hiipui. Kirkas ja melko kookas, sekä epäsymmetrinen
Kellonaika: 07:45
Päivämäärä: 16.12.2016
Kesto kellosta: 1min
Oma arvio kestosta: 1min

Havaintopaikka

Havaintopaikka: Riihiviita
Kylä tai kaupunginosa: Riihiviita
Kunta tai kaupunki: Riihimäki

Ilmansuunta, jossa kohde näkyi

Havainnon alussa: Etelä

Kulma, jossa kohde näkyi

Korkeuskulma havainnon alussa: 40
Korkeuskulma havainnon lopussa: 30

Koko- ja etäisyysarviot


Säätila havaintohetkellä

Tuulentyyppi: puuskainen
Pilvisyys: kirkas
Sade: ei satanut (pouta)
Lämpötila: -4

Meteorologiset ilmiöt

Valoisuus: hämärä

Astronomiset ilmiöt

Astronomiset ilmiöt2: kuu
Astronomiset ilmiöt3: tähdet

Havainnonteon yksityiskohtia

Tapahtuiko havainto sisällä vai ulkona: ulkona
Ajoneuvo: liikkuva
Havainto tapahtui: paljain_silmin

Havaintoa täydentävät tiedot

Kohteen ulkonäkö

Kohteen ääriviivat: epäselvät
Kohteen väri: yksivärinen
Kuvaile väri: kirkas valkoinen

Kohteen liikkuminen

Liikkuiko kohde tasaisella nopeudella: ei
Pysähtyikö kohde: ei
Näyttikö kohde tai osa siitä pyörivän: ei
Miten kohde katosi näkyvistä: hiipuen alaviistoon

Kohteen valot, äänet ja muut vaikutukset

Loistiko kohde valoa: kyllä
Valaisiko kohde ympäristöä: ei
Oliko kohteessa erillisiä valoja: ei
Kuuluiko kohteesta ääntä: ei
Tuntuiko lämpöä tai muuta fyysistä vaikutusta: ei
Tuntuiko hajua: ei
Esiintyikö sähkölaitteissa häiriöitä: ei
Oliko kohteella vaikutusta eläimiin: ei
Aiheuttiko kohde pelkoa: ei
Aiheuttiko kohde psyykkisiä vaikutuksia: ei
Jättikö kohde jälkeensä valo-, savu-, ym. juovan tai ilmavirtauksen: ei
Jättikö kohde jälkeensä näkyviä merkkejä maastoon: ei

Muita tietoja

Päivämäärä ja paikka: Hausjärvi 17.12.2016

Tutkijakommentit

B.Borg 17.12.2016: Eik�h�n t�ss� ole taas XXX:n kerran tyypilliset lentokoneen laskeutumisvalot.
UPS-yhti�n postikone Boeing 763 on juuri havaintohetkell� saapunut etel�st� ( Malm�st�) ja laskeutunut H:ki-Vantaan lentokent�lle.
Korkeus v�h�n ennen laskeutumista 900 m ja nopeus 338km/h.
Sopii t�ydellisesti ilmoittajan havaintoon.

B.Borg 20.12.2016: Finavian mukaan kone on tullut etel�st�
ja ohittanut H:ki-Vantaan lentoaseman sen it�puolelta. Kello 7:42 kone on ryhtynyt U-k��nn�kseen Sipoon yl�puolella ja Keravan pohjoispuolella.
T�m�n U-k��nn�ksen aikana koneen nokka on osoittanut suoraan Riihim�elle p�in tietyn ajan.

B.Borg 20.12.2016 kello 10:05:
Silja Linen nykyinen tiedottaja Marika N�jd oli vuonna 2007 Finavian palveluksessa tiedottajana.
Silloin oli puhetta siit� miten kaukaa ihminen voi n�hd� lentokoneen taivaalla.
N�jd selvitti asiaa lennonjohdon kanssa ja l�hetti t�llaisen vastauksen minulle 16.11.2007:
�Hei,

Kiitos kysymyksest�si.

Olen selvitt�nyt, ett� lentokoneen tiivistysvana voi n�ky� maasta k�sin jopa puoli tuntia.

Eli: korkealla lent�v�n lentokoneen voi havaita tulevan horisontista n. 140 km p��st� havainnoijasta k�sin ja se h�ipyy horisonttiin n. 140 km katsojasta. Lentokoneen nopeus yl�ilmatilassa on n. 5-6 NM minuutissa, josta laskutoimitusten j�lkeen saadaan tulos 25-31 min. T�m� siis optimiolosuhteissa ja olettaen ett� tiivistysvana n�kyy koko matkan.�

Kiinnit�n huomiota tuohon 140 kilometriin N�jdin vastauksessa.

Heikki Kulju Nro 20

Eik�h�n Borg nyt kannata laskea uudelleen miten paljon matkustajakone lent�� n. 30 minuutin aikana.
On kyll� antiikkinen -30 luvun potkurikone k�yt�ss�, jos se lent�� vain 140 km puolessa tunnissa! Min�kin lenn�n Kauhavalta Poriin minun pikku moottorikoneella tunnissa. Saati nyt sitten matkustajakoneet, joiden nopeus 3-4 kertainen.

Heikki Kulju Nro 20:

Nyt t�ytyy huomioida se asia, ett� puhutaan tiivistymisvanasta ja my�s laskuvaloista. Vanoja n�kyy taivaalla tosiaan jossain muodossa mahdollisesti puolikin tuntia - tuulesta riippuen, mutta valot ovat ihan eri asia. Jokainen ilmailua harrastanut tiet�� miten vaikeaa on n�hd� matkustajakone, joka lent�� ns. matkakorkeudessa ja hyv�ll� s��ll� j�tt�vanakin n�kyy, mutta usein itse konetta on vaikea n�hd�. Ns. purjehdusvaloja (valot siipien k�rjiss� ja koneen takana) niiden n�kyminen on t�ysin mahdoton asia kymmenien kilometrien p��h�n. Toisesta lentokoneesta ne n�kyy paremmin pime�ss� y�ss�. Valot on tarkoitettu toisten koneiden piloteille, eik� ne ole suunnattu alasp�in. Laskuvalot on p��ll� vain laskun aikana. Jokainen voi menn� testaamaan Riihim�elle illalla, kun Vantaalle tulee koneita laskuun tasaiseen tahtiin ja raportoida sitten miten hyvin ne n�kyy. Ja t�ss� kyseisess� tapauksessa voiko t�t� sekoittaa ilmoittajan kaltaiseen tapaukseen.
Laskuvaloista on n�k�j��n mit� erikoisimpia k�sityksi�.
Eik� nyt kerrankin kannattaisi menn� ihan oikeisiin olosuhteisiin ihmettelem��n laskuvaloja, ett� t�m� h�lynp�ly saisi jonkilaista kongreettista n�kemyst�, eik� vain kuvitelmia kotisohvalta.
Lis�ksi t�m� lentokoneiden laskuvaloteoria on niin kaukaa haettu selitys, ett� kannaattaa opiskella aihetta oikeissa olosuhteissa ja katsoa olisiko ylip��t��n mahdollista sekoittaa ilmi�t� laskuvaloihin. Teoriassa se kuulostaa jonkinasteiselta mahdollisuudelta, mutta k�yt�nt� osoittaa toista. Jos joku on toista mielt�, olen valmis tulemaan Riihim�elle kyseiseen paikkaan seuraamaan Vantaalle tulevien koneiden laskuvaloja sen henkil�n kanssa, joka haluaa.

B.Borg 20.12.2016 kello 14:20:
Olen usein kertonut kuinka asuin 30 vuotta Helsingin Vallilassa josta oli ikkunoistani suora n�kym� pohjoiseen H:ki-Vantaan lentoasemalle.
Matkaa asunnostani lentoasemalle 20 km.
Seurasin usein ikkunoistani,varsinkin pime��n aikaan, noita saapuvien koneiden kirkkaita laskeutumisvaloja ja otin aikaa
ja varsin usein ne n�kyi 5 minuuttia ja muistaakseni "enn�tys" oli 8 minuuttia.
Joten 30 vuoden kokemus l�ytyy edell�olevasta.

B.Borg lis�ys 20.12.2016 kello 15:30:
1.Kerroin aikaisemmin kuinka 30 vuoden ajan seurasin l�hestyvien lentokoneiden kirkkaita laskeutumisvaloja omasta ikkunastani ja ett� usein n�in niit� 5 minuutin ajan.
Ja ett� enn�tys oli 8 minuuttia.
Jos k�ytet��n ilmoituksessa 1447 mainitun lentokoneen l�hestymisnopeutta 338 km/h niin 5 minuutin aikana se etenee 28 km.
2. Kerroin my�s ett� et�isyys asunnostani H:ki-Vantaan lentoasemalle oli 20 km.
Valot olivat niin kirkkaita ett� vaikka et�isyys asunnostani lentokent�lle olisi ollut 30 km niin olisin varmasti n�hnyt noita valoja yht� hyvin.
Kun l�hestyv�n koneen laskeutumisvalo �sammui� ikkunastani katsottuna niin seh�n �sammui� sen takia ett� tuo kone k��ntyi laskeutuakseen.
3. Yksinkertainen matemaattinen laskutoimitus kertoo ett� 20 km + 28 km on yhteens� 48 km.
4. Et�isyys Riihim�elt� Keravalle on 54 km.
5. Joten kaiken logiikan mukaan Riihim�elt� pit�isi n�hd� lentokoneen laskeutumisvalot Keravan yll� yht� hyvin kuin min� omasta ikkunastani kerrotulla tavalla.

Heikki Kulju Nro 20
Nyt huomattaisin ufotutkijoille, ett� ennenkuin l�hdet��n syytt�m��n lentokoneen laskuvaloja ilmi�n aiheuttajaksi, kannattaa ensimm�iseksi haastatella tapauksen n�hnyt henkil� ja hyv�n ja oikean ufotutkimuksen periaateiden mukaan vasta sitten aletaan rakentaa teoriaa mahdollisista syist� mik� on ilmi�n aiheuttanut. Onko Borg haastatellut ilmeituksen tehnytt� henkil��? Ei tietenk��n, kun mit��n sellaista raporttia ei ole. On helppoa v��nt�� ilmi�n aiheuttajaksi laskuvalot, kun Vantaalle laskeutuu ja nousee 5-15 minuutin v�lein ja ruuuhka-aikana viel�kin tihe�mmin. Nyt maalaisj�rkikin sanoo sen, ett� jos laskuvalot on kysymyksess�, n�it� "kirkkaita valopalloja" n�kyy muutaman minuutin v�lein Riihim�ell�!
T�ytyy k�ytt�� tutkimuksessa edes hieman maalaisj�rke�.
Ja vastaavia valopalloja pit�isi siis Riihim�elt� n�ky� jatkuvasti.....jokaisena iltana.
Kuulutan tutkijoille edes hieman harkintaa ja pohdintaa mik� on realistisesti mahdollista ja ei. Borg varmaan osaa selvitt�� miksi h�n ei ole haastatellut ilmoittajaa. Ja toiseksi miksi "kirkkaita valopalloja" ei n�y jatkuvasti Riihim�en suunnasta vaikka koneita laskeutuu jatkuvasti. Koneita nousee ja laskee jatkuvasti.

B.Borg 20.12.2016 kello 23:00:
Yleens� kun puhutaan lentokoneiden laskeutusvaloista ja tarjotaan niit� jonkun havainnon selitykseksi niin tarkoitetaan nimenomaan sellaisia tapauksia joissa kone on tulossa suoraan kohti havaitsijaa ja havaitsija n�kee koneen edest�p�in. Eli havaitsija on linjassa koneen kanssa.
Koneitahan tulee ja menee mutta eih�n ne aina osu linjaan havaitsijan kanssa.
Silloinkin kuin min� 30 vuoden aikana seurasin noita koneita jotka tuli H:ki-Vantaan lentokent�lle, niin eih�n ne aina osu linjaan havaitsijan kanssa.
Selvit�n n�it� ufohavaintoja kansainv�lisell� tasolla p�ivitt�in ja joku aika sitten minut kutsuttiin MUFONin Star Team-j�seneksi joka pyrkii selitt�m��n ufohavaintoja huolimatta siit� miss� maassa ne on tehty. Mutta en ole viel� milloinkaan joutunut selitt�m��n kansainv�liselle ufoyhteis�lle mit� tarkoitetaan lentokoneen laskeutumisvaloilla kun puhutaan havaintoilmoituksista.
Se on ollut jo itsest��n selv� asia.

Heikki Kulju Nro 20
Olen lent�nyt moottorikoneilla vuodesta 1974 jolloin sain lupakirjan.
Tiedoksi Borgile, ett� koneet tulee laskuun samasta suunnasta ja samaa reitti� niin kauan kuin k�ytet��n samaa kiitotiet� laskuun.
Kiitotiet� muutetaan, jos tuuli muuttuu. Nousut ja laskut tehd��n vastatuuleen. Siis koneet tulee per�tt�in laskuun kuten varmaan osaat lukea siit� Flightradar sivulta.
Ne lent�� TARKALLEEN SAMAA reitti� laskuun. Siell� ei harhailla minnekk��n, vaan tullaan laskukuvioon, joka on tarkkaan m��r�tty. T�ytt� tiet�myytt� tai totuuden muuntelua v�itt�� mit��n muuta.
Jos havainnoitsija olisi n�hnyt lentokoneen laskuvalot, my�s seuraava kone olisi aiheuttanut saman ilmi�n.
Kun tullaan laskuun jollekin m��r�tylle kiitotielle, silloin laskukierros kaikkilla koneilla on tarkalleen sama.
Siell� ei lennell� joidenkien omien kuvioiden mukaan, joka olisi sellainen, ett� laskuvalotkaan ei n�kyisi.
Kun kysymys on lent�misest�, se on eritt�in kurinalaista toimintaa. Suosittelen Borgille tutustumista ilmailuun muullakin tavalla kuin olohuoneen ikkunan kautta.


B.Borg 21.12.2016 kello 0:30:
Olen el�m�ni aikana itse asiassa lent�nyt aika paljon.Nuoruudessani kaverin Cessnassa, ja Suomessa DC-3:lla ja Convair Metropolitanilla.Olin kutsuvieraana neitsytlennolla kun Finnair hankki ensimm�isen DC- 8-koneensa.
Ja sen j�lkeen kaikilla Finnairin konetyypeill�.
Aeroflotilla Aasiaan ja takaisin jolloin miltei t�rm�ttiin Kremlin punaiseen t�hteen ja niinik��n Aasiassa usein Bangladesh Bimanilla.
Bangladesh Bimanin DC-8:ssa olin yksin ainoana matkustajana reitill� Bangkok-Dacca kun koneen valot sammui ukkosmyrskyss� laskeutuessamme pime��n Daccaan jossa ei ollut katuvaloja lainkaan vaan tynnyreiss� tulta.Se oli kokemus,se!
USA:ssa Unitedilla.
Ja Islannissa ja F��rsaarilla Icelandairilla.
Matkustelin ty�kseni lentokoneella vuosikausia er��ss� el�m�nvaiheessani.

Heikki Kulju Nro 20
On ihan eri asia lent�� konetta ja suorittaa lentolupakirja kun istua matkustajana koneessa. Itse olen matkustajana tehnyt yksist��n n. 155 USA:n reisua ja p��lle kaikki muut lennot.
Se, ett� tiet�isi miten pilotit lent�� istunalla matkustajana ja mitk� on prosesuurit lennett�ess� onkin sitten aiva eri asia. Vasta kun suoritin lentolupakirjan ja sittemin lent�nyt n. 1700 tuntia, niin tied�n peruslent�misen s��nn�t. Harrastuksena olen k�ynyt l�pi my�s IFR (mittarilento) materiaalin. Vaikka suoritin sen ns. kotil�ksyn� amerikkalaisella ammattilentj�ohjelmalla se vei 7-8 kk. Aiemmin on keskusteltu lent�misen saloista, olen huomannut, ett� k�sityksesi ovat kuten olet kertonut
luokkaa "seurannut ikkunasta koneiden laskuja H:ki - Vantaalle".
Jos ei tied� lent�misen aakkosia, ei kannata antaa "asiantuntijaneuvoja" asiasta, joista ei tied�.
Niinkuin t�ss�kin tapauksessa maalikkokin tajuaa, ett� koneita tulee Vantaalle per�tt�in samaa reitti�, samoilla korkeuksilla illasta ja p�iv�st� toiseen. Jos ilmoittaja n�kee "kirkkaan valopallon", mutta ei milloinkaan muulloin. Voi arvata, ett� t�ss� voi olla jokin muukin kysymyksess� ja etenkin, kun ei ole edes keskusteltu havaitsijan kanssa.
N�m� ovat niit� ufotuktimuksen perusasioita.Jokaisen ufotutkija on ensimm�iseksi haastateltava tapauksen n�hnyt ihminen. Mahdollisesti teht�v� my�hemmin viel� tarkentava haastattelu. T�m� tiedoksi, kun "teet tukimusta MUFON:lle".
MUFON:nissa on paljon lent�ji� mukana. Kannattaa mietti� millaisia "ohjeita antaa lent�miseen liittyen, ett� ei joudu naurunalaiseksi".

Heikki Kulju Nro 20
Kun tutkin Boeing lentokonelistaa, siell� ei ole lainkaan listattuna sellaista konetyyppi� kuin 763.
En tied� mist� Borg on saanut tuon konetyypin.
Olisikohan kysymyksess� Boeng 767-300 tyyppi, jonka laskeutumis / l�hestymisnopeus on 143 kt (solmua). Borg raportissaan kertoo nopeuden olleen 338m/h. Kun solmut ovat karkeasti puolet enemm�n km/h:ssa, niin tuota Borgin m/h en k�sit� lainkaan. Kone ei voi lent�� Borgin antamalla nopeudella. Lentokone ei pysy tuollaisella nopeudella ilmassa. Helikopteri kyll�kin.
Siis virhe koneen tyypiss� ja my�s nopeudessa.
Ufotutkimuksessa kannattaa kiinnitt�� jonkin verran huomiota perusasoihin, ett� edes ne pit�v�t paikkansa.
Koko tutkimus menett�� uskottavuuden, jos jo l�ht�kohdat ei pid� paikkaansa.

B.Borg 24.12.2016 kello 21:00:
T�m� juttu rupeaa nyt saamaan jopa Kafkalaisia,absurdeja, piirteit�.
Katsotaan nyt taas asiallisesti asioita:
Konetyyppi: Min�h�n en keksi noita konetyyppej� omasta p��st� vaan saatavilla olevista tietol�hteist�. Finavia kertoo ett� konetyyppi on B763, eli Boeing 763.
Kun googlaa tuota konetyyppi� niin saa sekunnissa vastaukseksi ett� on olemassa konetyyppi Boeing 767-300.Suluissa sitten kerrotaan ett� t�t� tyyppi� kutsutaan my�s nimell� 763.Lis�ksi on viel� olemassa versiot V1 ja V2.
T�m�n voi jokainen tarkistaa omalla koneellaan.
Lentokorkeus: Tarkistin uudestaan noita Finavian tietoja. Finavian mukaan mainittu kone oli kello 7:40 korkeudessa 1080 metri� ja kello 7:42 korkeudessa 660 metri�.Planefinder puolestaan kertoo ett� kello 7:43 kone oli korkeudessa 1150 jalkaa.
Nopeus: Finavia kertoo ett� koneen nopeus kello 7:40 oli 442 km/h ja kello 7:42 226 km/h.
Planefinder puolestaan kertoo ett� nopeus oli kello 7:41 236 solmua ja kello 7:43 136 solmua.
N�it� tietojahan voi jokainen itse tarkistaa Finavialta ja PlaneFinderilta.Neh�n ovat jokaisen k�ytett�viss�.

Heikki Kulju Nro 20
Jaaha, nyt Borg oli l�yt�nyt koneelle virallisen tyypin, saman jota jo ehdotinkin. Nopeuksiinkin oli tullut korjaukset ja "laatumerint�kin" oli muuttunut.
Sattuuhan sit� lipasahduksia kenelle tahansa.
Er�s asia kiinnitti huomioni, ett� koneen l�hestymisnopeus oli tippunut puoleen parin minuutin aikana, mik� on hieman erikoista. Syy voi olla, joko lennojohdon pyynt� nopeuttaa l�hstymist� toisen koneen tullessa per�ss� liian l�hell� tmv syy.
N�ill� seikoilla ei kuitenkaan ole suurta merkityst� itse asian kannalta eli n�kyyk� koneen laskuvalot Vantaalta Riihim�ell� sill� tavalla, ett� mahdollisen laskuvalon n�hnyt henkil� ilmoittaa n�hneens� "kirkkaan valopallon".
Jo aiemmin olen todennut, ett� "kirkkaita valopalloja" pit�isi t�m�n teorian mukaan n�ky� joka p�iv� ja ilta jatkuvalla sy�t�ll�, kun koneita tulee Vantaalle laskuun yhten��n.
Asun itse Kauhavan kent�st� n. 22 km p��ss�. T�nne meille ei ole milloinkaan n�kynyt Kauhalle saapuneen koneen laskuvaloja. Olen asunut samassa paikassa koko ik�ni ja my�s itse lent�nyt vuodesta -74 aktiivisesti, joten laskuvalot on tuttuja. Kirkkaita valopalloja ei vain tuolta pohjoisen suunnasta ole n�kynyt ja ollaan paljon l�hemp�n� kuin Vantaa Riihim�ki akseli.
T�ss� tutkittavaa meille ufotutkijoille. K�yn tarkistamassa asian henkil�kohtaisesti seuraavalla reisulani Riksussa kuinka hyvin valot n�kyy. Ja sitten, ett� ei synny ep�ilyksi�, niin pyyt�isin B. Borgia kanssani tekem��n tutkimusta kanssani. Lis�ksi pyydet��n ilmi�n n�hnyt henkil� paikalle my�skin.
T�m� on oikeaa ufotutkimusta. Mit�s sanot BB?

B.Borg 25.12.2016:
T�m�n SUT ry:n Havaintotietokannan (jonka itse k�ynnistin vuosia sitten kiivaista vastav�itteist� huolimatta)historiassa on nyt kyll� saavutettu kaikkien aikojen pohjanooteraus tilanteessa jossa t�m�nhetkinen tutkimusp��llikk� julkisesti ja toistuvasti hy�kk�� asiaa tutkineen tutkijan kimppuun aiheuttaen yhdistykselle paljonkin negatiivista julkisuutta.
Korjaan nyt viimeisen kerran Kuljun merkillisi� v�itteit�:
A)Kulju: "nyt Borg oli l�yt�nyt koneelle virallisen tyypin."
Borg:Kone oli ja on edelleen Finavian tiedossa B763.En min� ole sit� muuttanut mill��n tavalla.Jos tahtoo niin Kulju voi ottaa yhteytt� Finaviaan ja keskustella heid�n kanssaan.
B)Kulju: " Nopeuksiinkin oli tullut korjaukset ja "laatumerint�kin" oli muuttunut."
Borg: Juu, kyll�h�n se nopeus muuttuu kun kone hidastaa laskua varten.Samalla korkeus pienenee.Riippuu ihan siit� mill� tarkalla kellonajalla katsoo tiedostoja niin tietysti tulee erilaisia lukuja.My�s eri tiedostot kuten Finavia ja PlaneFinder eroavat hiukan toisistaan ja jos ottaisin mukaan viel� Flightfinderin niin sen tiedot luultavasti eroaisi hiukan edell�olevista. Ihan normaalia.
Kuka tahansa voi itse menn� mainittuihin tiedostoihin ja katsoa itse.
Mit� Kulju tarkoittaa tuolla "laatumerinn�ll�" niin en tied�
koska vaan olen kertonut mit� Finavia ja Planefinder kertoo.
Siell�h�n tuon koneen tiedot ovat viel�kin tallella jokaisen katsottavaissa.
C)Kulju:"Sattuuhan sit� lipasahduksia kenelle tahansa."
Borg:Tiet��kseni ei minulle ole sattunut mit��n lipsahduksia t�ss� tapauksessa.Finavian ja Planefinderin tiedot ovat edelleen samat(tietysti) kuin alussa kerroin. Eiv�t ne ole muuttuneet mill��n tavalla.
D)Itse lopetan nyt t�m�n 1 minuutin havainnon kommentoimisen t�h�n enk� vastaa en�� Kuljun viesteihin t�ss� asiassa.Kohteliaana henkil�n� niin en sano t�ss� yhteydess� mit� mielt� olen Kuljun kommenteista.Loppu.

V.Kamski 197 251216

BB taas �tyylikk��sti� lakaisi t�m�nkin ufotapauksen maton alle. Hmm. mit�h�n kaikkea sielt� maton alta l�ytyyk��n? Aivan niin arvon lukija, sielt� l�ytyy kasap�in samantapaisia ilmoituksia joita BB on aikoinaan �tutkinut�.

T�m� ei ole Joulupuhe eik� vihapuhe. T�m� on vain puhe sellaisena mink� min� sek� monet muut asioista kiinnostuneet sen n�kev�t.
Miksi siis ilmoituksen tekij�st� (kertojasta) pit�isi tehd� BB:n uhreja, kun tapaukset voi my�s tutkia laadukkaasti.

Kuin lukee BB:n selvityn siin� nimitt�in �kki� voi tuntea olonsa v�hint��nkin tyhm�ksi.

Vaikkei tapaus olisikaan �arvokas�, her�� kysymys mik� tapaus sitten olisi huomion arvoinen. Sek� ett� t�m� kyseinen lentokonevalo olisi laskeutunut jonnekin pellolle tai talon katolle ja pyyt�nyt ihmisi� alukseen!? Juurikin t�m� asia sai minut jakaman minun ajatukset t�nne ja kirjoittaman t�m�n n�kemyksen.

Toiseksi, mik� on ajatus ja mist� se tulee, sen kun tiet�isi olisi paljon viisaampi. Sek� pystyyk� ihmiset vastaanottaman ajatukset niin, ett� esim. suuri Ego taikka sosiaalitaidottomuus h�iritsisi vastanottamista.
(lukekaa Gurdeevi�)

Kolmanneksi, jos hyv�ksymme BB.n selvityksen sellaisenaan, t�m� automaattisesti tarkoittaisi sit�, ett� on hyv�ksytty kaikki edelliset Ufoselvitykset joita BB on tutkinut aikoinaan. Jotka siis l�ytyv�t lakaistuna sielt� maton alta!
Kun kaivelee niit� vanhempia ilmoituksia, l�ytyy poikkeuksellisen paljon kritiikki� koskien BB:n ufoselvityst�.
Niinp� her�� kysymys onko n�m� selvityksen tasot ollut koskaan niin laadukasta ett� niihin olisi voinut luottaa tai jopa maksaa niist�. Uskoisin my�s ett� t�m�n ilmoituksen tekij� 1477 lukiessaan BB:n selvityksen ei olisi v�ltt�m�tt� en�� yhteisty�haluineen, yksinkertaisista syist�.

Olet BB kertonut joskus ettet ole n�hnyt mustia ilmapalloja kummempaa ufoa. Niinp� �l� anna sen asian rajoittaa tutkimuksia, vaan avaa mielesi ja uskalla menn� asioissa eteenp�in. Sinun ei tarvitse n�hd� t�ss� 1477 tapauksessa ufoa vaan muuttaa l�hinn� l�hestymistapa ufotutkinnassa.

Joko sin� teet sen tai jatkat samaan malliin.
Enemp�� en voi auttaa sinua t�ll� hetkell�. Lykky�


Heikki Kulju Nro 20

Jos halutaan tehd� viel� noista laskuvaloista tarkempi tutkimus, pit�isi ottaa selville mille kiitotielle Vantaalla kyseiseen aikaan lasku on tehty. Voihan olla, ett� kiitotie on ollut sellainen, ett� laskuvalosuunta ei t�sm�� mitenk��n Riihim�en suuntaan ko. koneelle. Jos lasku onkin ollut sellaiselle kiitotielle, ett� laskukuvio tai suora l�hstyminen ei t�sm�� kuvioon mitenk��n. Borgin olisi pit�nyt ensimm�iseksi selvitt�� t�m� asia ennenkuin edes ottaa laskuvalot varmana asiana tapauksen ratkaisuna.
Koneet eiv�t laskeudu tai nouse aina samasta suunnasta. Lasketumiskuvio vaihtuu kiitotien mukaan. Tietenkin voidaan tulla suoraan ns. "pitk�lle finaalille" my�skin, eik� lennet� normaalia lasketumiskuviota, mutta suunta on t�ysin eri.
Olen jo aiemminkin sanonut, ett� mit� tulee lent�miseen ja n�iden asioiden hallintaan, niit� ei todellakaan opita seuraamalla koneiden lasketumisia olohuoneen ikkunasta.
Sit�h�n voisi suorittaa lentolupakirjan samalla periaatteella. Katsella koneiden l�hestymisi� olohuoneen ikkunasta. Lainasin nyt Borgin omia sanoja, jotka luettavissa h�nen selityksist��n. Siis seurattu ikkunasta koneiden laskuja. Viel� kehottaisin tapauksen tutkinnan aloittanutta Borgia suorittamaan henkil�n, joka on l�hett�nyt ilmoituksen haastattelun ensi tilassa, jos todella olet vakavasti tekem�ss� ufotutkimusta.
Se olisi nyt ainoa j�rkev� tapa edet� tutkimuksessa.
Jos Borg ei suostu t�ll�ist� ufotutkimusta tekem��n, kyll� min� sitten suoritan haastattelun.

B.Borg 26.12.2016:
L�ysin t�ysin sattumalta netist� ruotsalaisen Jesper Jerkertin toimittaman kirjan
� Vetenskap eller villfarelse� (�Tiede tai harhaluulo�).
Kirjassa kerrotaan eri ilmi�ist�, ja my�s lentokoneiden laskeutumisvaloista.
Laskeutumisvaloista sanotaan n�in (BB k��nt�nyt):

Jesper Jerkert: �Vetenskap eller villfarelse�:
�Lentokoneissa on eritt�in vahvat laskeutumisvalot. Kirkkaalla s��ll� niit� voi n�hd� 100-150 km et�isyydell�;et�isyyden takia niist� ei tietenk��n kuulu mit��n ��nt�.
Valot voivat olla kytkettyin� jopa 15 minuuttia jonka aikana kone voi lent�� yli 100km.
On siis olemassa runsaasti tilaisuuksia n�hd� taivaalla voimakkaita,��nett�mi� valoja.Jos kone on tulossa katselijaa kohti niin valo n�ytt�� enemm�n tai v�hemm�n seisovan paikallaan.Kun kone k��ntyy niin valo n�ytt�� kiihdytt�v�n voimakkaasti.�

Linkki kirjan esittelyyn:
https://books.google.fi/books?id=3yGbCwAAQBAJ&pg=PT137&lpg=PT137&dq=Flygplans+landningsljus&source=bl&ots=O_-KFYv64a&sig=te62qt_tl1GjeDw0UvZqe9o6W8U&hl=sv&sa=X&ved=0ahUKEwj7jpOI5JHRAhUJ1iwKHVcoCrYQ6AEILjAD#v=onepage&q=Flygplans%20landningsljus&f=false


Heikki Kulju Nro 20

Kaikki ufotutkijat tiet�v�t lentokoiden valoista. Toiset enemm�n toiset v�hemm�n. Jotku luulevat tutkimatta kaikkia valoilmi�it� lentokoneen valoiksi. Ufotutkimus on taitolaji eik� v�ittelylaji.
My�s tapauksen n�kij� on AINA haastateltava.

Kone on siis lent�nyt Vantaata kohti Sipoon suunnasta.
Ongelma on nyt siin�, ett� ilmoittaja kertoo kirkkaan valopallon n�kyneen etel�n suunnasta.
Kone on t�m�n mukaan laskeutunut kiitotielle 22 L tai 22R.
Eli suuntaan 220 astetta. Viimeiset 6 NM lennet��n tarkkaan 220 aseteen suuntaan. Silloin laskuvalo ei voi n�ky� Riihim�elle, joka on takana.
Teoriassa laskuvalo voisi n�ky� hetken koneen lent�ess� Sipoon suunnasta kohti Vantaata. L�hestymiskartan mukaan korkeus l�hestysess� on 2000 ft eli n. 600 m. Ja loppuliuku alkaa 6,9 NM ennen kentt��. Siit� korkeus 2000 ft pienenee koneen 3 asteen liukukulman mukaan.
Jos kone on laskukorkeudessa se ei n�y sielt� kovin pitk�lle. (Kuten Borgin viedosta voi hyvin n�hd�.)
Loppup��telm� on se, ett� suunta ei t�sm�� lentokoneen laskuvaloihin ilmoittajan tiedon kanssa.
Toinen loppukommentti on se, ett� laskuvalo ei voi n�ky� Vantaalta "kirkkaana valopallona" Riihim�elle. Et�isyytt� tulee keskim��rin 50 - 80 km koneen paikasta riippuen.
Viittaan Borgin videoon miten huonosti laskuvalo n�kyy, vaikka sit� katsotaan l�hiet�isyydelt�. Saati sitten 60 km et�isyydelt�.

B.Borg 2.1.2017 kello 10:40.
L�hetin 25.12.2016 tiedustelun Finavialle ja kysyin miten pitk�lle lentokoneen laskeutumisvalot voi n�ky� ja viittasin t�h�n tapaukseen.
T�n��n sain Finavian vastauksen:
"Hei!
Kiitos kyselyst�. Lentokoneet k�ytt�v�t laskuvalonheittimi� p��s��nt�isesti alle 3 km korkeudessa laskeutuessaan ja noustessaan. Lentoyhti�iden v�lill� saattaa olla k�yt�nn�iss� eroja.

Hyv�ss� n�kyvyydess� (esim. kirkas pakkass��) valot n�kyv�t helposti useamman kymmenen kilometrin p��h�n, joten Keravalta kyll� voi n�ky� lentokoneiden valonheittimet Riihim�ellekin.

Yst�v�llisin terveisin

Finavia Corporation / Finavia Oyj
Customer Feedback / Asiakaspalautteet
www.finavia.fi
www.helsinkiairport.fi / www.helsinki-vantaa.fi"

B.Borg 23.1.2017:
Lähetin 13.1.2017 tiedustelun eurooppalaisille ufotutkijoille ja kysyin miten kaukaa voi nähdä laskeutuvan lentokoneen kirkkaat laskeutumisvalot siinä tapauksessa että kone on tulossa suoraan havaitsijaa kohti.
Sain 12 vastausta kahdeksasta eri maasta ( Norja, Saksa,Ruotsi, Englanti, Ranska, Belgia,Espanja ja Tanska).
Vastauksissa tuotiin esille ”yli 50 km, 60 km,70 km,90 km, 100 km, 120 km, 160-200 km ja jopa 200-250 km.”
Mielestäni erittäin mielenkiintoinen vastaus saapui belgialaisen Bierset-Liegen tutkaoperaattorilta joka kertoi seuranneensa noita valoja samalla kun katsoi koneen etäisyyttä tutkasta.
Tämän operattorin mukaan 60 km oli ylenen etäisyys.

Heikki Kulju Nro 20
Tästä nähdään, että kovinkaan monella ufotutkijalla ei ole ilmailualan kokemusta. Lisäksi tuosta asiasta on unohtunut kokonaan oleellinen seikka: Millä korkeudella kone lentää. kun valoja katsotaan. Jos kone on laskukierroksessa tai lähestymässä, vaikuttaa täysin oleellisesti miten pitkälle
laskuvalo voi näkyä. Taas jos laskuvaloja katsotaan toisesta koneesta (siis ilmassa) on tilanne ihan toinen. Riihimäen tapauksessa ehdotettu valolähde olisi laskeutumassa olevan lentokoneen valo. Jos tuollaisia vastauksia saadaan valoista, niin mikä tahansa näyttää sopivan, jos unohdetaan kaikki muu ja kuvitellaan ainoaksi mahdollisuudeksi laskuvaloja.
Edelleenkään kukaan tutkija ei ole vaivautunut poikkeamaan Riihimäellä seuraamassa laskeutuvien koneiden valoja, sensijaan vastuasta on haettu kyselemällä hypoteettista kysymystä laskuvaloista eri puolilta.(Näinkö ufotutkimusta tehdään?) Jos nyt vielä tuodaan realismia asioihin, niin eri tyyppisillä koneilla on erilaisia laskuvaloja. On koneita joiden laskuvalot ovat siivissä.
Siis molemmissa siivissä on yksi valo. Joissain valo voi olla nokan alla jne jne. On eri tehoisia ja kokoisia valoja jne jne.
Eikö nyt seuraavaksi kannattasi käydä Riihimäellä katsomassa todellisissa olosuhteissa Vantaalle laskeutuvien koneiden valoja? Ja edelleen, eikö jo viimein olisi aika hastatella tapauksen nähnyt henkilö?


Havaintoa koskevat muut kommentit (94 kpl)

Huomioi asiallisuus kommenteissa. Täytä kaikki kentät tai kommenttia ei julkaista. Väärin turvakysymykseen vastannutta kommenttia ei julkaista. Myöskin asiaton kielenkäyttö voi johtaa kommentin hylkäämiseen.

Nimimerkin maksimipituus: 25, kommentin maksimipituus: 200

Nimimerkki:  
Kommentti:  

Turvakysymys: Minä vuonna Roswellin ufotapaus tapahtui?     



Nykyiset kommentit (sivu 1)

KommentoijaKommenttiAika
BBorg Katso kommenttini Tutkijakommenteissa 17.12.2016.17.12.2016 13:08:26
Tottakai Mikäs muu.17.12.2016 16:15:48
Roo'e B.B:lle Tässä voit olla valojen suhteen oikeassa mutta esim. ilm.1096 on toista maata ja silti siinä on päädytty l.valoihin. Ei ihme että määrä on XXX. 17.12.2016 17:33:36
v Katso kommenttini tutkijaosiosta 17.12.201717.12.2016 22:29:45
o_X Hmmmm, noinkohan Riihimäeltä näkee Hki-Vantaalle laskeutuvien koneiden valot? Etäisyys 60-70 km?19.12.2016 23:13:08
Roo'e Jos näkyisi niin ilmoittajan 40 asteen kulmaan vaadittaisiin koneelta väh. 50 km:n lentokorkeutta jne.. 900 m ei ihan riitä mutta " sopii täydellisesti havaintoon" Vois vähän kelata! 20.12.2016 00:55:03
kyllä näkee jos on ufotutkijan näkökyky ja nimeomaan BB:n superkatse. BB näkee laskeutumisvalot vaikka kuusta jos niikseen tulee.. 20.12.2016 04:54:42
BBorg Lisäselvitys Tutkijakommenteissa 20.12.2016.20.12.2016 09:51:20
BBorg Toinen lisäselvitys Tukijakommenteissa kello 10:05.20.12.2016 10:07:02
R.T ihan turhaa pelleilyä nämä kommentit.Nähdäkseen lentokoneen valot todella kaukaa,ei tarvitse mitään supernäköä.20.12.2016 10:15:57


Mene sivulle: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Sivun alkuun


© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |