www.majesticdocuments.com:

Wood & Wood Enterprises, Broomfield, CO. 251 sivua (A 4)

 
 
Fil. tri Robert M. Wood ( Cornellin yliopiston fysiikanprofessori vuodelta 1953, aeronauttinen insinööri vuosina 1953-1961 ja McDonnell Douglasin tutkimus-ja kehityspäällikkö vuosina 1961-1993 [ Research and Development Manager, McDonnell Douglas Corporation, Huntington Beach, Ca.] ) ilmoitti että päästyään eläkkeelle McDonnell Douglasista, hän suuntaa kiinnostuksensa täysin ufoihin seurattuaan ilmiötä 30 vuoden ajan.


Vuodesta 2003 lähtien Wood ja hänen poikansa Ryan S. Wood ovat järjestäneet Nevadan Las Vegasiin konferenssin jossa keskustellaan nimenomaan maahansyöksyneistä ufoista ( UFO Crash Retrieval Conference).
Tätä kirjoittaessa näitä konferensseja on ollut kolme ja niistä on julkaistu yhteenvetoja joista nyt esiteltävänä oleva teos on toinen.
 
 
Kirjassa selostetaan mm. 4 sivulla tunnettua tapausta jossa ufo oli syöksynyt maahan Norjan Huippuvuorilla.
En kuitenkaan selosta kirjan versiota tästä tapauksesta sen johdosta että UFO- Norge on jo vuosia sitten tutkinut tätä tapausta perusteellisesti ja todennut että se on täysi ankka. Mm. jutussa mainitut nimet ovat sellaisia ettei ne edes kuulosta norjalaisilta eikä jutussa mainittuja henkilöitä ole lainkaan pystytty Norjassa jäljittämään.
 
Sen sijaan kertomukset tri Sarbacherin ja tri Walkerin lausunnoista ovat niin hätkähdyttäviä että lukijan on syytä varmistautua siitä että hän istuu tukevasti tuolissaan lukiessaan näitä lausuntoja.
Allekirjoittanutkin on kertonut näistä lausunnoista omissa kirjoissani ja myös muissa kirjaesittelyissä, mutta toistettakoon ne tässä:
 
Tri Robert Sarbacher oli Washington Institute of Technology- Oceanographic and Physical Sciencesin johtaja. Kanadalainen insinööri Wilbert Smith haastatteli Sarbacheria  15.9.1950:
( Allekirjoittanut on lyhentänyt haastattelua ja poiminut siitä vain tärkeimmät kohdat: )
Smith: Olen lukenut Frank Scullyn kirjan lautasista ja tahtoisin tietää kuinka paljon siitä on totta?
Sarbacher: Periaatteessa ovat kirjan asiatiedot paikkansapitäviä.
Smith: Joten lautaset ovat olemassa?
Sarbacher: Kyllä, ne ovat olemassa.
Smith: Joten ne tulevat joltakin toiselta planeetalta?
Sarbacher: Kaikki minkä me tiedämme on että me emme valmistaneet niitä ja on aika varmaa ettei ne ole Maapallolta kotoisin.
Smith: Olen ymmärtänyt että kaikki lautasiin liittyvä on julistettu salaiseksi?
Sarbacher: Kyllä, asia on julistettu salaiseksi tasolla joka on kaksi pistettä korkeampi kuin vetypommi.
Myöhemmin Stanton Friedman haastatteli Sarbacheria 1980- luvun alussa.
Sarbacher oli kertonut lautasiin liittyvistä kokouksista Wright - Pattersonin tukikohdassa. Sarbacher oli pyydetty mukaan mutta hän ei ehtinyt muiden kiireiden takia, mutta hän tiesi kuitenkin asioiden kehityksestä:
Sarbacher: Minulle kerrottiin että lautanen oli saatu talteen ja että siinä oli joitakin ruumiita.
Sarbacher: Eräs kaveri kertoi että nuo olennot olivat kuin hyönteisiä.
Friedman: Kerrottiinko koska maahansyöksy oli tapahtunut?
Sarbacher: Antakaas minun miettiä...Se oli 1950- luvun alussa.
 
Sarbacher johdattaa tutkijoita myös eteenpäin tässä asiassa. Hän muistaa että kokouksiin otti osaa MJ- 12 dokumenteissa mainitut henkilöt, mutta muistaa myös ' Erään kaverin. Totta puhuakseni en pitänyt hänestä kovinkaan paljon. Hänellä oli joku yritys niin kuin minullakin oli . Hän taisi olla Philadelphiasta. Hän osallistui kaikkiin kokouksiin ja oli hyvin salaperäinen ' .
 
Ufotutkijat onnistuvat ko. henkilön tunnistamisessa ja Sarbacher vahvistaa että kyseessä on tri Eric Walker, joka oli ollut puolustusvoimien Tutkimus- ja Kehitysosaston toimeenpaneva sihteeri 1950- luvun alussa.
Myöhemmin Walker oli 15 vuoden ajan Pennsylvania State- yliopiston dekaani.
Kuusi eri ufotutkijaa haastatteli Walkeria yhteensä kahdeksan vuoden aikana.
Ensimmäinen joka haastatteli Walkeria oli Bill Steinman. Walker vahvistaa osallistuneensa kokouksiin.
Walker: Kyllä, olen tietoinen MJ- 12: sta. Olen tiennyt heistä 40 vuoden ajan.
Luulen että taistelette tuulimyllyjä vastaan.
 
Myöhemmin Walkerilta kysyttiin mitä hän tarkoitti näillä ' tuulimyllyillä' johon Walker totesi että ' ufot olivat niin pitkälle kehittyneitä että vaadittiin Einsteinin aivoja ymmärtääkseen niitä ja siksi ufologit haaskasivat aikansa asioiden tutkimiseen. '
Walker: ' Olette tutkimassa asiaa jolle että mahda yhtään mitään. Joten miksi puuttua siihen tai olla huolissaan siitä? Miksi ette vaan anna asian olla? Unohtakaa se! "
 
Myöhemmin Armen Azadehdel haastattelee myös Walkeria:
Kysymys: Olemmeko ottaneet talteen jotakin? Varmasti olemme?
Vastaus: Varmasti.
Kysymys: Opimmeko mitään siitä?
Vastaus: Luulen niin.
Kysymys: Ovatko hallituksen tiedemiehet asialla?
Vastaus: Kaikki erehtyvät tässä asiassa. Oletan että tarkoitat armeijan tiedemiehiä?
Kysymys: Kyllä.
Vastaus: Siinä olet väärässä. Asialla on eliittinen ryhmä. Jos sinut kutsutaan siihen mukaan niin minä saan tietää siitä.
Kysymys: Onko heitä 10, 12, 14? Ovatko he amerikkalaisia?
Vastaus: En voi antaa numeroita. Eivätkä he välttämättä ole amerikkalaisia.
Kysymys: Olemmeko saaneet talteen lautasia tai osia niistä joita voimme tutkia.
Vastaus: Tekniikka on hyvin  kaukana tavallisesta fysiikasta jossa otetaan mittoja jostakin.
 
Sen jälkeen kuin Walker oli kuollut kanadalainen tutkija Palmiro Campana otti yhteyttä Walkerin poikaan Brian Walkeriin joka vahvisti että hän oli nähnyt isänsä paperien joukossa papereita joissa puhuttiin lautasista. Hän ei kuitenkaan ollut löytänyt niitä enää isänsä kuoleman jälkeen ja oletti että hänen isänsä oli hävittänyt ne.
 
Myös Wilbertin Smithin poika James Smith on kertonut kuinka hänen isänsä toistuvasti sai postissa USA: sta paketteja joissa oli palasia alasammutuista tai maahansyöksyneistä lautasista. James Smith oli usein läsnä kun hänen isänsä avasi näitä paketteja ja avasi itsekin joskus näitä paketteja joiden sisällä oli metallinpalasia.
Smith analysoi näitä metallinpalasia ja lähetti vastaukset USA: han. James Smithin mukaan hänen isänsä oli kertonut myös nähneensä muukalaisten ruumiita USA: ssa.

Maailman tunnetuin ufojen maahansyöksytapausten keräilijä oli luultavasti amerikkalainen Leonard Stringfield. Robert M. Wood kertoo kirjassa Stringfieldistä ja että Stringfield löysi yhteensä 80 maahansyöksytapausta joista hän julkaisi tietoja ' Status Report' - raporteissaan nro. 1- 6.
 
Tieteiden tri ( D. Sc.) David P. E. Pace julkaisee kirjassa artikkelin jonka otsikko on ' Inside the USSR Majestic 12 ' ( eli ' Neuvostoliiton Majestic 12: n sisällä ' ).
Tässä täytyy ikävä kyllä nyt kylmästi todeta että, vaikka onkin tohtori, niin Pacen artikkeli on ala- arvoinen monestakin syystä.
-Ensinnäkin kirjassa julkaistu ' kirjoitus' ei ole mikään varsinainen kirjoitus,
 vaan siinä on julkaistu, ilmeisesti Pacen diapositiivien pohjalta, ruudukoissa
 olevia lyhyitä ' tietoiskuja' . Eli mistään juoksevasta tekstistä ei ole
 kysymys.
-Toiseksi on todettava että kirjan aiheesta huolimatta niin suurin osa Pacen
  jutusta ei liity ufoihin lainkaan, ja vielä vähemmän  niiden
  maahansyöksyihin, vaan julkaistut tietoiskut liittyvät Neuvostoliiton
  rakettikokeisiin, lentokoneisiin, poliitikkoihin, virkamiehiin, tiedemiehiin ja
  avaruustutkimukseen.
-Pace luettelee joitakin neuvostoliittolaisia maahansyöksyjä kuten esim.
  Vladivostokissa 1989 jossa ' vahvistamattomien tietojen mukaan löydettiin
   kuolleita muukalaisia' . Kaikkien ufologien tuntemaa Dalnegorskin
   maahansyöksyä ( lähellä Vladivostokia) vuonna 1986 Pace ei tunne
   ollenkaan. Joiden lähteiden mukaan Dalnegorskissa sattui vuonna 1988
   toinen maahansyöksy, mutta eihän sekään täsmää Pacen vuosiluvun
   kanssa. Eikä Dalnegorskissa ole löydetty mitään ruumiita.
-Vaikka otsikon mukaan puhutaan vain Neuvostoliittolaisista
  maahansyöksyistä, niin Pace on ottanut mukaan myös puolalaisen
  tapauksen.
-Mitään lähteitä ' tiedoilleen' Pace ei tarjoa.
-Sivulla 157 Pace julkaisee 13 henkilön nimilistan niistä jotka kuuluvat
 ' Neuvostoliiton MJ- 12- vastaavaan ryhmään' . Uskallan kuitenkin kysyä
   mistä Pace on keksinyt listassa olevat nimet ja että ne kuuluisivat johonkin
   neuvostoliittolaiseen  MJ- 12- ryhmään? Olisi hauskaa saada vastaus tähän
   kysymykseen.
-Sivuilla 165- 168 Pace julkaisee kymmenkohtaisen luettelon siitä millä
  tavalla neuvostoliittolaisten viranomaisten pitää toimia ufon
  maahansyöksytapauksessa. Sopii kyllä kysyä mistä Pace on keksinyt tämän
  luettelon.
 
Joten, kaiken kaikkiaan Pacen juttu ei mielestäni ole ollenkaan
' tohtorintasoa', päinvastoin. Se on varsin heikkotasoinen ja on aika ihmeellistä että se on kelpuutettu mukaan ollenkaan tähän kirjaan.
 
Kirja on aika paksu, 251 A4- sivua, ja siinä on paljon asioita joita ei voi ottaa esille lyhyessä esittelyssä. Kuten yllä on todettu niin tämän kirjan taso vaihtelee aika paljon ja mukana on sellaista materiaalia joka mielestäni on ala- arvoista.
Sarbacherin ja Walkerin lausunnot ovat kuitenkin sellaisia että ne pistää lukijaa miettimään asioita....
 

Björn Borg, 4.5.2006