Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A

ETUSIVULLE
Kirjasivu

Spencer, John & Anne:

True Life Encounters. Alien Contact

Millennium Paperback, Orion Books, London / SCI-FI Channel 1997. 313 sivua

 
 
Allekirjoittanut on juuri saanut valmiiksi tähän kirjasarjaan kuuluvan Keith Tuttin
 ' True Life Encounters. Unexplained Natural Phenomena '- kirjan kirjaesittelyn kun sattumalta saan käsiini samaan sarjaan kuuluvan Spencerien kirjan.
 
John Spencer ( = John Wallace Spencer ) kuuluu kyllä ufologian raskaan sarjan kirjailijoihin. Paitsi että hän on toiminut useita vuosia englantilaisen BUFORA- järjestön puheenjohtajana niin hän on kirjoittanut useita kirjoja.
 
Yhdessä Hilary Evansin kanssa John Spencer on julkaissut seuraavat kirjat:
Evans,Hilary-John Spencer:UFOs 1947-1987.The 40-Years Search for an Explanation.Fortean
     Tomes,Lontoo1987.
Spencer,John & Hilary Evans:Phenomenon. From Flying Saucers to UFOs- Forty Years of Facts
      and Research. Futura Publications/ MacDonald & Co (Publishers ) Ltd , London 1988.
 
Yksin tai yhdessä vaimonsa Annen kanssa John Spencer on julkaissut mm. seuraavat
kirjat:
 
Spencer,John Wallace:No Earthly Explanation.Phillips,New York 1974.
Spencer,John Wallace:The UFO Yearbook.Phillips Publishing Company,Springfield,MA 1976.
Spencer,John W.:Bermuda Triangle-Ufo Connection.Phillips P 1999.
Spencer,John:Perspectives:A Radical Examination of the Alien Abduction Phenomenon.
       MacDonald & Co.,London 1989.
Spencer,John:The UFO Encyclopedia.Headline/Avon Books,New York 1991.(=The New UFO
    Encyclopedia?).
Spencer:UFOs-The Definitive Casebook.Hamlyn,Lontoo 1991.
Spencer, John: The World Atlas of UFOs: Sightings, Abductions, and Close Encounters.
         Smithmark 1992.
Spencer,John:Gifts of the Gods?:UFOs,Alien Visitors or Psychic Phenomena.Virgin
       Books,London 1994.
Spencer, John & Anne : The Encyclopedia of the World' s Greatest Unsolved Mysteries.
       Headline Book Publishing, London 1995.
Spencer,John & Anne:Fifty Years of UFOs:From Distant Sightings to Close Encounters.
          Boxtree,Lontoo 1997.
Spencer,John & Anne: True Life Encounters. Alien Contact. Orion Media, Orion Books, London
          1997.
 
 
Edellämainituista kirjoista olen aikaisemmin jo 3.10.2006 kirjoittanut kirjaesittelyn Spencerien kirjasta  ' The Encyclopedia of the World' s Greatest Unsolved Mysteries ' ja tätä kirjoittaessani huomaan että Spencerin kirja ' Gifts of the Gods ? ' odottaa vuoroaan kirjahyllyssäni.
 
Tämän kirjan ensimmäinen luku liittyy kokonaan SETI- ohjelmaan ja kertoo siitä.
Kirjan toisessa luvussa pohditaan lähinnä mahdollisuuksia siitä että avaruudessa olisi älyllistä elämää ja jos sitä on olemassa niin millaista tuo äly olisi.
 
Kirjan neljännessä luvussa puhutaan muinaisista astronauteista tai lähinnä kirjailijoista jotka ovat puhuneet ja kertoneet muinaisista astronauteista ja tässä luetellaan George Hunt Williamson, Däniken, Brad Steiger, Louis Pauwels, Jacques Bergier, Robert Charroux, Yusuke J. Matsumora, Alexander Kazantsev, W. Raymond Drake, Paul Misraki, Le Poer Trench ja myöhemmistä kirjailijoista tietysti Sitchin.
 
Erityisesti tuodaan esille Blumrichin ajatus ja teoria siitä että Hesekiel aikoinaan  kohtasi aidon avaruusaluksen.
Tämän kirjan mukaan paras todiste muinaisista astronauteista on kuitenkin afrikkalainen dogoniheimo.
 
Sen sijaan että tässä ryhtyisin kertomaan dogoneista niin viittaan tässä Robert Templen kirjaan ' The Sirius Mystery '.
Toiseksi viittaan S- 24 ufokeskustelupalstan seriffin Mrkalan kirjoitukseen ' Dogonien ufoarvoitus ' julkaisussa Novus Scientia, 2006, 1 (1) joka on luettavissa Internetissä. 
 
Kirjan kuudennessa luvussa kerrotaan n. s. ' Walk-ins ': eistä, eli ' sisäänkävelijöistä '
ja ' Tähti-ihmisistä ' ( = ' Starpeople ' ) ja tässä tekijät viittaavat aluksi paljolti Brad Steigerin kirjaan ' The Star People '  ja kertovat mistä tunnistaa tähti- ihmisen ja tämän kirjan mukaan tähti- ihmisen tunnistaa siitä että 
-hänellä on mukaansatempaava katse ( ' Compelling eyes '  ).
-hänellä on personaalinen karisma
-hänellä on yliherkkyys sähkömagneettisyydelle
-hänellä on tavallista alhaisempi verenpaine
-hän vaatii vain vähän unta
-hän syntyi odottamatta vanhemmilleen
-hänellä oli lapsena näkymättömiä leikkitovereita
-hän tuo esille muukalaisten ympäristöä taiteessa, unessa tai mielikuvituksessa
-lapset ja eläimet tuntevat vetoa häneen
 
Lisäksi hänellä on tunne erikoisesta alkuperästään:
-hän kaipaa oikeata kotiaan tähtien takana
-hänellä on pakottava tunne että hänellä on erikoistehtävä suoritettavanaan.
 
Spencerien kirjan  mukaan niin nämä ' sisääntulijat ' eivät milloinkaan tule sisään vastoin ihmisen tahtoa vaan sisääntulo perustuu jonkunlaiseen sopimukseen jonka ihminen joskus on tehnyt tämän olennon kanssa.
 
' Tähti- ihmisistä ' puheenollen niin Spencerit viittaavat hyvin paljon John Mackiin.
Tässä Spencerit huomauttavat erityisesti että kun puhutaan sieppausuhreista niin Mack  on  huomattavasti enemmän kuin muut ufotutkijat avoin ' spirituaaliselle ' selitykselle näiden tapausten kohdalla kuin muut ufotutkijat.
 
Tunnusomaista näille tähti- ihmisille on Spencerien kirjan mukaan se että heillä on tunne siitä että he eivät kuulu tänne, että he ovat muualta, että heillä on tehtävä suoritettavanaan.
 
Kirjan seitsemännessä luvussa käydään läpi n. s. kontaktitapaukset ja kerrotaan ja luetellaan tunnetuimmat klassiset kontakti-ihmiset ja kerrotaan Adamskista, Bethurumista, Frysta, Angeluccista, Mengerista mutta myös heidän seuraajistaan, eli esim. Unariusryhmästä jonka perustivat Ernest ja Ruth Norman vuonna 1954.
Spencerit kertovat myös Frank Strangesta ja Georg W. van Tasselista ja muista vähemmän tunnetuista kontaktihenkilöistä, kuten Helga Douglasista.
 
Tässä kerrotaan myös Rael- liikkeestä ja Georg Kingin Aetherius- liikkeestä ja mainitaan myös Elisabeth Klarer ja muita vähemmän tunnettuja kontaktihenkilöitä.
 
Luvun lopussa viitataan John Keeliin ja hänen kirjaansa  Operation Trojan Horse ja tuodaan esille asia joka on hyvin mielenkiintoinen. Eli tässä viitataan Keeliin ja hänen käsitykseensä siitä että kun kontaktihenkilöt kertovat asioita jotka eivät pidä paikkansa niin Keel on tuonut esille sen seikan että saattaa hyvin olla että kontaktihenkilöt eivät valehtele vaan kertovat asiat oikein niin kuin he uskovat että ne ovat mutta että muukalaiset ovat valehdelleet kontaktihenkilöille syystä tai toisesta.
 
Kirjan luku 8 on saanut otsikokseen ' Early Sightings ' , eli ' varhaiset havainnot ' ja tässä kerrotaan humanoidihavainnoista joita on tehty varsinkin 1950- luvulla ja nimenomaan tämä luku näyttää allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti hyvin tutulta sen takia että tässä on lueteltu hyvin pitkälle samoja tapauksia joista allekirjoittanutkin on kirjoittanut omassa kirjassani ' Onko ufoilmiössä logiikkaa ? '
 
Hiukan yllättäen törmään tässä suomalaiseen Imjärven tapaukseen josta kerrotaan jopa kolmella sivulla.
 
Seuraavassa luvussa tekijät kertovat n. s. MIB- ilmiöstä, eli Miehet Mustissa- ilmiöstä ja allekirjoittanut panee merkille sen että kaikki esimerkit joita tuodaan esille tässä kirjassa on jo lueteltu omassa kirjassani ' Ufot ja MIB ' josta SUT ry on julkaissut CD- ROM- version nimellä Ufojen varjossa.
 
Todettakoon tässä että Spencerit viittaavat taas Keeliin ja Keelin arvioon että MIBit todellakin ovat ufoista kotoisin eli että he eivät ole esim. USA: n ilmavoimien edustajia.
 
Kymmenennessä luvussa tekijät ottavat esille sieppaukset ja lainaavat mm. David Jacobsin kirjasta ' Secret Life '  useita kohtia jotka ovat tyypillisiä sieppaustapauksille.
 
Ensimmäinen  kohta on kontrolli, eli siepattu näyttää joutuvan jonkun ulkopuolisen kontrollin vaikutukseen. Hän tekee asioita joita hän ei normaalisti tee eikä aina pysty itse selittämään niitä. Hän saattaa lähteä autolla ajelemaan jonnekin keskellä yötä  ja jos häneltä kysyy miksi hän on lähtenyt ajelemaan niin hän kertoo vain että hänellä
' oli tarve ' lähteä ajelemaan. Tai sitten hän poikkeaa tavanmukaiselta reitiltään. Hän ajaa jotakin toista reittiä ja sillä tavalla hän joutuu ymmärtämättä sitä itse tiettyyn paikkaan josta hänet siepataan.
 
Toinen  asia joka tunnetusti on mukana sieppauksissa on n. s. ' puuttuva aika ' - tekijä ja kirjassa tuodaan esille useita tällaisia tapauksia jolloin ihmiset ovat kokeneet puuttuvaa aikaa.
 
Erikoisin esimerkki ' puuttuva aika ' - tekijästä jonka löydän tästä kirjasta on kertomus pariskunnasta jonka nimi oli Tom ja Nancy ja jotka olivat rakastelemassa kun heidät keskeytettiin 45 minuutiksi ja Tom nostettiin muukalaisten toimesta Nancyn päältä sillä aikaa kun Nancy siepattiin.
Kun Nancy sitten palautettiin 45 minuutin kuluttua niin Tom nostettiin taas uudelleen Nancyn päälle ja he jatkoivat rakastelemistaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
 
Kolmas  kohta joka otetaan esille on n. s. ' peitemuisto ' ( Screen Memory ) eli siepatut muistavat jälkeenpäin esim. autoja, niityllä olevia taloja tai kauppoja joissa oli kummallisen näköisiä kauppiaita ja tutkijat uskovat että nämä ovat peitemuistoja jotka peittävät lentäviä lautasia ja niiden miehistöjä.
On nähty myös kummallisia eläimiä joilla on usein varsin isot silmät; pöllöjä, peuroja, kissoja ja tämän kirjan mukaan tutkijat uskovat että nämä ovat peitemuistoja joiden takana itse asiassa on muukalaisia.
 
Neljäntenä   kohtana   otetaan esille ruumiistapoistumiset  ja tässä viitataan esim. Betty Andreassoniin josta Raymond Fowler on kirjoittanut useita kirjoja.
( Reunahuomatuksena todettakoon että vuoden 2008 alussa yritin saada yhteyttä Fowleriin erään asian johdosta mutta mikään julkaistu s- postiosoite ei toiminut enää.
Erään tiedon mukaan Fowler on vetäytynyt kokonaan ufoalalta ).
 
Tässä kerrotaan että Betty on usein todennut että ' seison tässä ja tulen ulos
itsestäni, minua on ikään kuin kaksi ' .
Tekijöiden  mukaan tämä viittaa siihen että itse asiassa kyseessä on ruumiiistapoistumistapaus.
 
Lisäksi viitataan Preston Dennettin kirjaan ' Ufo Healings ' jossa hän myös kertoo
tällaisesta tapauksesta, eli 5- vuotiaasta lapsesta joka oli hyvin sairas ja havaitsi yllättäen olevansa itsensä ulkopuolella ja näki kun n. s. ' harmaat ' leikkaisivat hänet.
 
Viidennettä  kohtaa sieppaustapauksissa kutsutaan ' hissiksi '  eli tässä viitataan siihen että varsin usein siepatut nostettiin ylös ylhäällä odottavaan ufoon ja tämä nostaminen tapahtui usein valtavalla nopeudella ja tekijät pohtivat tässä että saattaa olla että kyseessä on fyysinen nostaminen tai sitten että se on jonkinlainen illuusio, että he kuvittelevat että heidät nostetaan.
 
Kuudentena  tekijänä sieppauskertomuksissa huomautetaan niistä olennoista jotka ovat ufossa että varsin usein kerrotaan siitä että niistä yksi on pitempi  eli kookkaampi  kuin muut ja hän näyttää olevan johtaja. Usein häntä sanotan tohtoriksi, johtajaksi tai kapteeniksi.
 
Seitsemäntenä  kohtana sieppauskertomuksissa  tuodaan  esille sen seikan että usein muukalaiset näyttävät olevan ymmällään  varsin tavallisista tai inhimillisista asioista.
Tässä viitataan Spencerin kirjaan ' Perspectives '  jossa hän on tuonut esille näitä epäjohdonmukaisuuksia tai ymmärtämättömyyksiä. Esim. Barney ja Betty Hillin tapauksessa muukalaiset eivät ymmärtäneet sanaa ' keltainen ' tai ' vihannekset ' . Toisaalta viitataan Melissa Bucknell- nimiseen sieppausuhriin joka oli värjännyt tukkansa kahden sieppauksen välillä. Toisella kerralla hänen tukkansa väri herätti suurta ihmetystä muukalaisten keskuudessa ja he ihmettelivät että oliko Melissa jotenkin sairas.
 
Karen Morgan- niminen henkilö taas oli sieppausten välillä laittanut hammastuet ja tämä seikka herätti suurta ihmetystä muukalaisten keskuudessa ja he kysyivät että mistä syystä oli tehty tällaista.
Kun Karen päätti olla vastaamatta muukalaiset ottivat näytteen hänen suustaan ikäänkuin se selvittäisi asian.
 
Kahdeksantena  kohtana tekijät ottavat esille muukalaisten silmät  ja huomauttavat miten näillä silmillä usein on hypnoottinen vaikutus siepattuun, ja kuinka näiden silmien kautta muukalainen ikäänkuin saa yhteyden siepattuun ja/ tai näkee siepatun sisään hänen sielunelämäänsä saakka.
Tässä tuodaan myös esille sitä että näiden silmien avulla skannattaisiin siepattujen sielua tai aivoja tai muistia.
On olemassa lukemattomia tapauksia ja kertomuksia joissa kerrotaan nimenomaan siitä että muukalaiset tulevat niin lähelle siepattua että he melkein koskettavat toisensa ja että muukalainen käyttää silmiään nimenomaan jonkinlaisena kontrollivälineenä.
 
Yhdeksäntenä  kohtana tekijät ottavat esille siemennesteen kerääminen . Tästä on olemassa lukemattomia esimerkkejä siitä kuinka siepatuilta miehiltä on otettu siemennestettä joko n. s. luonnollisella tavalla tai sitten jonkun mekaanisen välineen avulla.
 
Vastaavasti kymmenentenä  kohtana  tekijät ottavat esille niitä useita esimerkkejä joita on olemassa joissa naiset ovat kertoneet että heiltä on otettu munasoluja  ja myöskin kertomuksia siitä kuinka heidät on hedelmöity ja myöhemmin sikiötä on taas poistettu jonkun ajan kuluttua.
Tällaisia esimerkkejä on runsaasti.
 
Yhdentenätoista  kohtana tuodaan esille n. s. sukutekijä  eli huomautetaan siitä kuinka usein nämä sieppaukset näyttävät kulkevan suvussa. Tästäkin on olemassa useita esimerkkejä.
 
Kahdentenatoista  kohtana tuodaan esille esimerkkejä testeistä joiden avulla on testattu siepattujen tunne- elämää  ja tunteita., eli on luotu illuusioita jotka ovat herättäneet rakkautta, mukavuudentunnetta tai vihaa tai pelkoa ja esim. Jacobs olettaa että kyseessä ovat todelliset testit joiden avulla testataan millä tavalla siepattu käyttäytyy tiettyjen tunteiden vallitessa.
 
Erityisen mielenkiintoinen on kohta kolmetoista  jossa kerrotaan useita esimerkkejä siitä kuinka ihmisiä on parannettu  taudeista tai sairaudesta muukalaisten toimesta.
Tekijät viittaavat tässä taas Preston Dennetin kirjaan ' UFO Healings ' jossa Dennet jakaa näitä parantamisia kolmeen eri alaosastoon, eli
1. Sairas henkilö herätetään omassa  makuuhuoneessaan muukalaisten toimesta. He
    vievät henkilön ufoon jossa parantavat hänet.
2. Sairas henkilö viedään tavalliseen sairaalaan jossa hänen luonaan käy ' outo
    lääkäri ' joka antaa potilaalle hoitoa tai jättää hänelle pillereitä. Potilas havaitsee
    että sairaus on kadonnut tai parantunut tavanmukaista nopeammin.
3. Henkilö on ajamassa autossaan kun hän joutuu yläpuolellaan olevasta ufosta
    tulevan valosäteen keilaan. Henkilö havaitsee että hänen sairautensa on kadonnut.
 
Tässä vaiheessa on syytä tuoda esille myös se että tässä kirjassa tuodaan esille  joidenkin käsitys että nämä parantamiset ovat itse asiassa eräänlaista ' laitehuoltoa ', eli niinkuin muutakin omaisuutta hoidetaan ja huolletaan niin muukalaiset huoltavat joskus välillä joitakin ihmisiä syystä tai toisesta.
 
Neljästoista  kohta kirjassa liittyy lentävien lautasten huonejärjestelyihin  ja tuodaan esille että eri huoneilla on eri tehtävä ja varsinkin tuodaan esille että ufossa on nähty huoneita joissa on satoja vauvoja jonkunlaisissa säiliöissä eli kyseessä on jonkunlainen hautomahuone.
Sen lisäksi on olemassa sitten vielä erillinen lastenosasto vähän vanhemmille lapsille.
Usein näitä vauvoja ja lapsia on suuria määriä.
 
Kun edelleen puhutaan näistä parantumisista niin tuodaan esille kertomus perheestä joka oli autoilemassa ja auton jäähdytin rupesi kiehumaan ja kun perheen isä avasi jäähdyttimen korkin hän poltti itsensä pahasti.
Täytettyään jäähdyttimen he jatkoivat matkaansa ja näkivät matkan varrella sairaalan johon he poikkesivat.
Sairaalassa sairaanhoitaja laittoi käteen jonkinlaista salvaa ja hetken kuluttua vamma olikin jo parantunut.
Perhe tajusi että oli tapahtunut jotakin merkillistä ja palasivat ja yrittivät etsiä sitä sairaalaa uudestaan mutta sitä ei löytynytkään enää.
 
Viidentenätoista  kohtana sieppauksissa  tekijät tuovat esille holokannen  ja viittaavat Star Trek- sarjaan jossa avaruusalus Enterprisessa on holokansi jossa hologrammien avulla luodaan kuva siitä että holokannella olevat itse asiassa olisivat jossain muualla, vaikkapa meren äärellä.
Spencerit tuovat esille ajatuksen että ehkä ufoissa myös on tällainen holokansi jossa synnytetään tällaisia maisemia joita itse asiassa ei ole olemassakaan, samalla tavalla kuin Star Trek- sarjassa.
Kirjassa tuodaan esille useita esimerkkejä tästäkin.
 
Tässä yhteydessä löydän taas esimerkin  seikasta joka on aina kiehtonut minua ufokirjallisuudessa erityisesti ja se on esimerkki n. s. tiladilaatiosta eli tässä tuodaan esille esimerkki siitä kuinka siepattu kokee että ufo on valtavan paljon suurempi sisältäpäin katsottuna kuin miltä se vaikutti ulkoapäin katsottuna.
 
Tässä viitataan myös n. s. Higdon- tapaukseen vuodelta 1974 jossa Carl Higdon  teki saman havainnon.
 
Kuudentenatoista  kohtana sieppauksissa ovat joukkosieppaukset .
Siepatut kertovat nähneensä ufossa jopa 200 siepattua samanaikaisesti.
 
Seitsemäntenätoista  kohtana tekijät tuovat esille kysymyksen missä? 
Joissakin tapauksissa siepatut ovat nähneet ufon mutta tämä ei suinkaan aina ole totta.
Varsin usein siepatut vain uskovat olevansa ufossa ilman mitään todisteita siitä ja esim. Bullard on tuonut esille n. s. ' oviaukkomuistinmenetyksen ' jonka mukaan siepatut eivät tiedä tai muista miten ovat joutuneet ' ufoon ' .
Tekijät tuovat esille ajatuksen että olemme tekemisissä kahden eri ilmiön kanssa. Toisaalta meillä on ufohavainnot ja toisaalta sieppaukset. Ehkä ne eivät liitykään yhteen.
 
Kahdeksantenatoista  tekijänä kirjassa tuodaan esille spirituaalinen tekijä.
Tällä tarkoitetaan sitä että monen mielestä sieppaus kehittää siepattua henkisesti ja laajentaa hänen tietoisuuttaan ikään kuin ' jokin olisi avautunut sisälläni ' .
 
Yhdeksäntenätoista  kohtana tekijät tuovat esille reinkarnaation . Useat siepatut kertovat että he ovat muistaneet sieppauksen aikana eläneensä aikaisemmin esim. Egyptissä. Kirjan tekijät olettavat että joko muukalaiset pystyvät saamaan esille siepattujen muistista muistoja aikaisemmasta elämästä tai sitten he pystyvät luomaan siepatussa tällaisia vääriä muistoja.
 
Kahdentenakymmenentenä  kohtana tekijät mainitsevat taiteellisen  tekijän. Varsin usein siepattu kehittää taiteellisia taitojaan sieppauksen jälkeen joko sillä tavalla että siepattu joka aikaisemmin ei ole lainkaan harrastanut taidetta ryhtyykin nyt taiteilijaksi tai sitten hän kehittää entisiä taiteellisia taitojaan.
 
Kahdentenakymmenentenäensimmäisenä  kohtana tuodaan esille että siepatut kokevat tulleensa osaksi  jonkunlaista koneistoa  sieppauksen yhteydessä esim. implanttien avulla.
Eräässä tapauksessa Scott- niminen siepattu kertoo kokeneensa ruumiistairtoamisen sieppauksen aikana. Hän kertoo nähneensä ylhäältä kuinka muukalaiset erään laitteen avulla ottivat häneltä siemennestettä mutta myös kuinka hänen niskaansa oli työnnetty neljä haaraketta. Scott epäili että nämä haarakkeet olivat elektrodeja joiden avulla hänet kontrolloitiin.
Siepattu tuntee  olevansa osa jonkunlaista koneistoa jota ' huolletaan ' .
 
Kahdentenakymmenentenätoisena  kohtana tuodaan esille kontakti/siepattu- jako .
Perinteisesti on jaettu lähikontaktitapaukset kontaktihenkilöihin  ja sieppausuhreihin.
Kirjan tekijöiden mukaan tämä jako on nykyisin jossain määrin hämärtymässä ja päällekkäisyyttä esiintyy. Kirjan tekijöiden mukaan vaikuttaa siltä että kontaktitapaukset tekevät uutta tuloa.
 
Kahdentenakymmenentenäkolmantena  kohtana tuodaan esille laitehäiriöt.
Tällä tarkoitetaan esim. sitä että kun siepattuja on yritetty videofilmata heidän nukkuessaan niin poikkeuksetta laitteeseen on tullut jokin vika juuri sieppauksen aikana.
 
Kirjassa kerrotaan myöskin  eräästä John Mackin potilaasta jolle tehtiin psykologisia testejä sen selville saamiseksi johtuivatko hänen sieppauskokemuksensa jotenkin mielisairaudesta tai vastaavasta ja tämän testin suoritti tri Steven Shapse Harvardin McLean- sairaalasta.
Kaikki testit osoittivat että tämä sieppausuhri oli täysin normaali ihminen.
 
Tässä yhteydessä keskustellaan myös lyhyesti hypnoosin käytöstä sieppauskokemusten tutkimuksessa ja viitataan Englannin BUFORAn pääätökseen olla käyttämättä regressiohypnoosia.
John Mackin mukaan hypnoosissa saadaan kuitenkin paremmin esille yksityiskohtia kuin ilman hypnoosia.
 
Luvussa 11 Spencerit antavat puheenvuoron eräälle sieppausuhrille joka omin sanoin kertoo kokemuksistaan ilman että kukaan olisi muokannut hänen kertomustaan millään tavalla.
Kyseessä on nainen joka yhdessä silloisen poikaystävänsä kanssa kerran oli autoilemassa. Auton moottori sammui ja myöhemmin ilmeni että ainakin nainen oli siepattu ufoon.
Kun nainen sai yhteyttä erääseen ufoyhdistykseen niin ufoyhdistys lähetti hypnotistin naisen luokse tarkoituksenaan suorittaa regressiohypnoosia. Se loppui kuitenkin siihen että hypnotisti karkasi naisen luota ja ilmoitti ettei hän ikinä tule takaisin johtuen siitä että kun hänen piti aloittaa hypnoosi- istunnon niin keskelle huonetta ilmestyi valosäde. Kaikki kellot pysähtyivät ja hypnotistin mukana ollut skeptikko heitettiin seinään ja hänen molempiin käsiinsä tuli raapimisjälkiä.
Tavaroita räjähti, tapahtui erilaisia sähköilmiöitä, lamppuja räjähti ja tavaroita lenteli ympäriinsä.
Myös myöhemmin sieppausuhri koki erilaisia poltergeistilmiöitä.
 
Erään englantilaisen TV- yhtiön piti kerran tehdä ohjelma regressiohypnoositilaisuudesta mutta se keskeytettiin poltergeistilmiöiden takia.
 
Mielenkiintoista on kirjan tekijöiden pohdinta siitä miten ne fyysiset esineet jotka sieppausuhrit yrittävät viedä ufoista aina katoavat.
Tässä viitataan esim. kirjaan jonka Betty Hill joka yritti viedä ufosta mutta joka otettiin häneltä pois.
Toisaalta Betty Andreassonille annettiin myös kirja jonka hän sai vietyä jopa kotiinsa mutta merkillistä kylläkin hän kadotti tuon kirjan.
Spencerit olettavat tässä että Betty Andreassonin kirja oli ohjelmoitu sillä tavalla että se katoaa jonkin ajan kuluttua.
Tarkoitus on ettemme saa mitään fyysisiä näytteitä siitä että joku on saanut haltuunsa jonkun merkillisen esineen.
Toisaalta ne näytteet joita joskus on saatu kuten Simontonin pannukakku oli tehty ihan tavallisista raaka- aineista.
 
Kirjan luvussa 13 kerrotaan väitetyistä ufojen maahansyöksyistä ja mainitaan tietysti ensimmäisenä Roswell. Roswellista on kirjoitettu niin paljon etten toista tapausta tässä yhteydessä mutta kiinnitän huomiota erääseen asiaan joka hämmästyttää minua ja se on se että kun kerrotaan Roswellin tukikohdan lehdistöupseerista Walter Hautista niin tuodaan esille väite joka allekirjoittaneen mielestä on hämmästyttävä.
 
Walter Hauthan oli se lehdistöupseeri joka laati esimiehensä käskystä sen kuuluisan lehdistötiedotteen jonka mukaan ilmavoimat olivat ottaneet talteen maahansyöksyneen lentävän lautasen.
Allekirjoittanut itse on nähnyt ja nauhoittanutkin tusinoittain televisiodokumentteja joissa Walter Haut haastatellaan.
Näissä Haut itse kertoo kokemuksestaan.
 
Tässä Spencerien kirjassa kuitenkin väitetään että Haut olisi myöhemmin elämässään väittänyt että ufopuheet ovat ' just a bunch of hooey ' (= suunnilleen ' vain pötypuhetta ' ).
Tämä Spencerien väite on jyrkässä ristiriidassa  kaikkien yllämainittujen Hautin haastattelujen kanssa enkä tiedä mistä Spencerit ovat keksineet tällaisen väitteen.
 
Ainakaan tätä kirjoitettaessani en muista että olisin ikinä kuullut tai nähnyt Hautin puhuvan Spencerien esittämällä tavalla missään dokumenttielokuvassa vaan päinvastoin on Haut kyllä minun ymmärtääkseni aina puhunut siitä että jotakin todellakin tapahtui Roswellissa.
Jos Haut todellakin on joskus esittänyt Spencerien mukaisen käsityksen niin se on kyllä mennyt tässä vaiheessa allekirjoittaneen ohi.
 
Neljännessätoista luvussa puhutaan havaituista humanoideista ja siitä että sieppausten tarkoitus on luoda hybridiolentoja muukalaisten ja ihmisten välillä.
Lisäksi puhutaan SCI- FI: stä ja tieteisfilmeistä joka allekirjoittaneen mielestä ei ole oikein sopiva tässä kirjassa joka muuten on hyvin asiallinen.
 
Kirjan luvussa viisitoista taas puhutaan mytologiasta ja siitä kuinka eri maiden mytologiassa kerrotaan asioista joita voidaan nykyisin tulkita sillä tavalla että kyseessä on ehkä ollut avaruusvierailu.
 
Kirjan luvussa kuusitoista kerrotaan varsin perusteellisesti siitä kuinka Israelissa löydettiin kuulemma muukalainen joka välillä ilmoitettiin olevan pituudeltaan 20 cm ja välillä vain 5 cm. Israelilaiset jotka olivat mukana tässä asiassa kääntyivät Englannin BUFORAn puoleen ja pyysivät että BUFORA rahoittaisi tämän muukalaisen tutkimuksia.
Tämän kirjan toinen tekijä, eli John Spencer joka siihen aikaan oli BUFORAn puheenjohtaja, kertoo siitä kuinka he joutuivat mukaan tähän israelilaiseen tapaukseen ja monen mutkan kautta selvisi sitten että kyseessä oli nimenomaan liskosta, eli liskosikiöstä, joka oli syntynyt liian aikaisin ja jonkunverran muistutti jonkunlaista humanoidia.
Kaikki viittasi siihen että kyseessä oli varsinainen bluffi, eli tällä yritettiin rahastaa eri tavalla, mm. BUFORAA. Henkilöt jotka olivat sekaantuneet asiaan eivät hyväksyneet ollenkaan BUFORAn käyttämän laboratorion lausuntoa siitä että kyseessä oli varsin maallinen olento.
 
Tämän israelilaisen tapauksen jälkeen Spencerit tuovat esille sen seikan että ihmiset varsin usein ovat juurtuneita omiin käsityksiinsä ja hakevat aktiivisesti tukea omille niille ja torjuvat sellaista tietoa joka ei ole yhdenmukainen kyseisen ihmisen käsityksen kanssa.
Tämähän onkin tunnettu tosiasia kaikille ufologeille.
 
Kirjan luku seitsemäntoista käsittelee kokonaisuudessaan amerikkalaista n. s.
Heaven' s Gates- itsemurhalahkoa, miten se syntyi ja millä tavalla se toimi ja mikä johti siihen lopputulokseen mihin se päättyi.
 
Kirjan lopussa tehdään yhteenveto ja pohditaan sitä seikkaa että onko nyt olemassa todisteita siitä että avaruusolentoja on saapunut Maahan vai ei?
 
Spencerit toteavat että kaikki asiat jotka tuodaan esille sen puolesta niin niitä voidaan myös kritisoida ja Spencerien mielestä vahvin todiste muukalaisten olemassaolosta piilee sieppauskertomuksissa ja sieppaustapauksissa joita varsin moni tiedemies tutkii nykyisin.
 
Spencerien mielestä ei ole kuitenkaan vieläkään varmaa todistetta siitä että muukalaiset olisivat todellakin saapuneet Maahan vaan joudumme odottamaan jonkunnäköistä merkittävää läpimurtoa joka vakuuttaisi kaikkia.
Koska se tapahtuu ja millainen se on, sitä ei tietenkään kukaan tiedä tässä vaiheessa.
 
Loppulausuntona tästä kirjasta sanoisin että on muistettava että se on Englannin BUFORAn puheenjohtajan John Spencerin ja hänen vaimonsa kirjoittama.
Se on mielestäni hyvin valaiseva ja asiallinen kirja ja sitä voidaan hyvin suositella sekä aloittajille että oikeille ufologeillekin.
Se on täysin asiallinen ja suositeltava kirja.
 

Björn Borg, 30.9.2008


© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |