Spencer, John & Anne:

Headline Book Publishing, London 1995. 374 sivua

 
 
Spencerit ovat koonneet tähän kirjaansa, ja lyhyesti käsitelleet, miltei sata erilaista paranormaalia tai muuten merkillistä ilmiötä. Ufoilijalle löytyy Spencereiden taholta kirjoituksia amerikkalaisten vuoden 1896 ilmalaivahavainnoista, sieppauksista ja lähituntumahavainnoista, maahansyöksyneistä ufoista, kontaktihenkilöistä, viljakuvioista, MIB: stä, Mothmanista, Tunguskan räjähdyksestä ja sitten tietysti ufoista yleisesti.
 
Tässä vaiheessa on heti todettava että Spencerit, ainakin kun puhutaan ufoista, mutta muutenkin kun tutkii kirjaa, eivät ole mitään hyväuskoisia kirjailijoita, vaan suhtautuvat hyvin kriittisesti ja skeptisesti eri ilmiöihin ja sellittävät niitä, tai yrittävät selittää niitä, jos he vaan keksivät jonkun tavanmukaisen selityksen. Kuitenkin heidän jälkeensä jää useakin asia tässä kirjassa jolle hekään eivät keksi selitystä.
 
Ilmalaivojen kohdalla he viittaavat siihen että tähän aikaan oli Euroopassa pitkälle vietyjä suunnitelmia ilmalaivojen rakentamiseksi ja he epäilevät vahvasti että ihmiset ovat nähneet oikeita ilmalaivoja joita keksijät ovat rakentaneet siihen aikaan. Kuitenkin heidän kirjoitus ilmalaivoista loppuu siihen että Spencerit ihmettelevät minne kaikki ilmalaivat ovat kadonneet. Niitä kun pitäisi löytyä esim. museoista tai navetoista jne. Lisäksi he toteavat että muutaman silminnäkijän mukaan ilmalaivat käyttäytyivät tavalla joka ei sovi ilmalaivoille, eli ne esim. joskus lähtivät liikkeelle valtavalla nopeudella.
 
Kun Spencerit kertovat sieppauksista he mainitsevat ensimmäiseksi brasilialaisen Villas Boasin tapauksen, vaikka Spencerit väittävät että tapaus sattui Argentiiinassa. Kuuluisa Barney ja Betty Hillin tapaus tulee myös esille kirjassa ja viitataan tri David Jacobsin tutkimuksiin. Jacobsin mukaan sieppausohjelma on valtava koska siepatut ovat nähneet aluksissa saleja joissa on jopa kaksisataa tutkimuspöytää. Kun Spencerit kommentoivat sieppauksia yleensä ja periaatteessa, he viittaavat siihen mihin monet skeptikotkin viittaavat, eli mitään konkreettista näyttöä ei ole vielä esitetty siitä että sieppaukset olisivat todellisia ja Spencerit jatkavatkin kirjoitustaan kirjoittamalla muuttuneesta tajunnantilasta jolle he uhraavat 3 sivua ja tässä he tuovat esille että tällaisia muuttuneita tajunnan tiloja esiintyy ja että nämä muuttuneet tajunnan tilat saattavat hyvin selittää sieppausilmiötä. Spencerit eivät usko siihen että muukalaiset olisivat valtaamassa maapalloa.
 
Kun Spencerit puhuvat kolmannen asteen lähihavainnoista he ottavat esille Uuden Guinean Papuan tapauksen jossa Isä Gill ja muut näkivät ufoja läheltä.
Lisäksi mainitaan n. s. Kelly- Hopkinsvillen tapaus ja Neuvostoliiton Voroneshin tapaus ja myöskin amerikkalainen Socorron tapaus. Spencerit peräänkuuluttavat kuitenkin nimenomaan valokuvia ja valittavat että mitään kunnon valokuvia ei ole vielä tuotu esille missä näkyisi näitä muukalaisia. Esimerkkinä väärennetystä valokuvasta he ottavat esille englantilaisen kirjailijan Cedric Allinghamin tapauksen valokuvan kirjassa
' Flying Saucer from Mars ' jossa on väärennetty kuva muukalaisesta Se että Spencerit viittaavat tähän kirjaan omassa kirjassaan on allekirjoittaneen mielestä aika merkillistä sen johdosta että yleisen käsityksen mukaan nimenomaan tämä kirja on tunnetun englantilaisen tähtitieteilijän Patrick Mooren valenimellä kirjoittama pilateos. On aika merkillistä ottaa esille juuri tuo kirja tässä yhteydessä.
 
Spencerit viittaavat myös amerikkalaiseen Gulf Breezen tapauksen lukuisiin valokuviin ja kertovat siitä ristiriidasta joka on noussut esille näiden kuvien kohdalla, kun toiset väittävät niitä aidoiksi ja toiset väittävät niitä väärennöksiksi. Lopuksi Spencerit toteavat että nykyisin kun on olemassa kaitafilmikameroita niin he odottavat että näiden kameroiden avulla saataisiin ehkä parempia kuvia muukalaisista.
Spencerit todella  puhuvatkin vielä  kaitafilmikameroista vaikka kirja on julkaistu niinkin myöhään kuin 1995 ja videokamerat ovat olleet markkinoilla jo kauan.
Spencerit epäilevät kuitenkin vahvasti että nämä kolmannen asteen lähihavainnot nousevat esille ihmisen sisältä eikä ulkoavaruudesta.
 
Kun Spencerit puhuvat kontaktihenkilöistä he mainitsevat Adamskin ja Truman Bethurumin ja Daniel Fryn, Orfeo Angeluccin, Howard Mengerin
ja George von Tasselin, Elisabeth Klarerin ja englantilaisen George Kingin perustaman Aetherius- yhteisön. Spencerit toteavat että kontaki- ilmiö ei ole mikään uusi asia ja he viittaavat esim.  Jeanne D' Arciin ja että hän sai ohjeita ääniltä jotka hän kuuli ja joitten mukaan hän johti armeijaansa. Spencerit toteavat kuitenkin että kaikilla kontaktihenkilöillä on yhteisenä piirteenä se että he kertovat saaneensa tietoa, mutta että osaa tiedoista ei saa paljastaa vielä.
Eräät kontaktihenkilöt perustavat jonkinlaisen kultin ja yrittävät sitten perustaa  lahkoja. Tämä ei kuitenkaan ole enää niin tavallista kuin aikaisemmin.
Eräänä piirteenä Spencerit toteavat että päinvastoin kuin sieppaustapauksissa niin kontaktihenkilöt eivät ikinä osoita vihaa. Eli sieppausuhrit usein osoittavat vihaa, he vihavat sitä että heidät on siepattu ja vihaavat kokemustaan, mitä kontaktihenkilöt  puolestaan eivät ikinä tee. Kontaktihenkilöt suhtautuvat aina positiivisesti ja iloisesti kokemuksiinsa.
Spencerit varoittavat kuitenkin siitä että mahdollinen kontaktilahko saattaa aiheuttaa pahaakin jälkeä ufologiassa, joka onkin tapahtunut.
 
Mitä tulee viljakuvioihin Spencerit ovat tylyjä. He viittaavat tunnettuihin herrasmiehiin Doug & Daveen jotka ovat kertoneet tehneensä suuren määrän näistä viljakuvioista, ja lisäksi BBC: n tuottajaan John MacNishiin joka on julkaissut
kirjan ' Crop Circle Apocalypse ' ja Spencereiden mukaan kaikki viljakuviot ovat ihmisten tekemiä ja esimerkiksi mainitut Doug & Dave pystyivät MacNishin ohjeitten mukaan tekemään millaisia kuvioita tahansa.
 
Kun puhutaan ufojen maahansyöksyistä niin Spencerit suhtautuvat hyvin kriittisesti näihin ja toteavat että mitään konkreettista ei ole vielä kertaakaan näytetty siitä että yksikään ufo olisi syöksynyt maahan. He viittaavat mm. Roswelliin ja Bob Lazariin ja MJ- 1- papereihin jne. Loppukaneettina he viittaavat Valleen kirjaan ' Revelations ' jossa Vallee puhuu siitä että joidenkin mukaan maan alla olisi 600 muukalaisen tukikohta ja Vallee kysyy sitten terävästi että ' kuka vie ulos roskat, ja minne ne roskat joutuu '?
Vallee tuo siis esille konkreettisen kysymyksen että missä ne roskat on jos maan alla on suuri tukikohta?
 
Kun Spencerit kertovat ' miehistä mustissa'  ( MIB )- ilmiöstä he ottavat  esille n. s. Maury Islandin tapauksen vuodelta 1947 jossa pääroolissa oli Harold Dahl. Tässä lukija törmää asiaan joka ei ole mitenkään harvinainen ufokirjallisuudessa, eli se versio jonka Spencerit antavat Dahlin ja Maury Islandin tapauksesta on tässä kirjassa aivan erilainen kuin muissa kirjoissa.
Spencerien version mukaan Harold Dahl ja hänen poikansa ja tuttavansa ja koiransa olivat purjehtimassa lähellä Maury Islandia kun taivaalta putosi jonkunnäköistä ainetta ja sen jälkeen MIB tuli seuraavana päivänä Dahlin kotiin ja uhkasi häntä. Spencerien version mukaan mies edusti todennäköisesti sen aikaista atomienergiakomissiota ja atomienergiakomissio siihen aikaan pudotti lentokoneista  radioaktiivista jätettä mereen ja tämä oli sellainen asia jota Harold Dahl sattumalta näki. Ufoista ei Spencerit puhu yhtään mitään, päinvastoin kuin kaikki muut lähteet, ja lisäksi muut lähteet yleensä puhuvat satamapartiomiehistä joka sekin taitaa olla väärin sillä Dahl ja hänen kumppaninsa käyttivät venettään uppotukkien nostamiseen.
 
Kun Spencerit edelleen puhuvat MIB- ilmiöstä he ottavat esille tunnetun amerikkalaisen lääkärin Herbert Hopkinsin tapauksen jota he eivät pysty selittämään. Periaatteessa Spencerit ovat kuitenkin sitä mieltä että  MIB- kertomukset ovat absurdeja ja he epäilevät vahvasti että jos MIB: it olisivat muukalaisten asioilla, että muukalaiset käyttäisivät tällaisia vähä- älyisiä MIB: ejä.
Lisäksi Spencerit toteavat että ikinä ei ole havaittu että ne uhkaukset joita MIB: it esittävät, olisivat  toteutuneet. Loppukaneettina Spencerit epäilevät että jotkut MIB: it ovat olleet hallituksen agentteja niin kuin Maury Islandsin tapauksessa ja että jotkut puhelut ja henkilökohtaiset esiintymiset ovat kepposia ja että toisaalla MIB- ilmiö on uhrin oman pelon ja paranoian tulosta.
 
Tunguskan räjähdyksestä taas Spencerit mainitsevat Kazantsevin ajatuksen siitä että kyseessä olisi ollut avaruusalus. Spencerit kirjoittavat kuitenkin Kazantsevin nimen väärin, eli puhuvat ' Kasentevista ' .
Kazentsevin käsitys perustuu siihen että silminnäkijöiden mukaan kohde olisi tehnyt ohjausliikkeen ennen maahansyöksyä. Spencerit epäilevät kuitenkin että nämä väitetyt ohjausliikkeet perustuvat silminnäkijöitten epätarkkoihin kertomuksiin. Loppukaneettina Spencerit epäilevät että kyseessä olisi ollut komeetta tai osa komeetasta joka syöksyi maahan ja viittaavat mm. siihen että Carl Sagan on viitannut komeetta Enckeen joka oli lähellä Maapalloa 30.6.1908 ja että tästä olisi irronnut osa joka olisi syöksynyt maahan Siperiassa.
 
Kun päästään varsinaiseen ufoilmiöön  niin Spencerit aloittavat, kuten sadat muut kirjailijat, Arnoldin havainnolla, mainitsevat sitten Trentin valokuvat ja brasilialaisen Trindaden tapauksen ja Englannin Warminsterin havainnot ja Coynen helikopteritapauksen. Lisäksi he tuovat esille australialaisen Valentichin katoamistapauksen.
Tämän jälkeen Spencerit selostavat Norjan Hessdalenin ilmiöitä ja havaintoja ja viittaavat siihen että joidenkin mukaan näitä ilmiöitä synnyttäisi n. s. tektoninen stressi mutta Spencerit toteavat kuitenkin että Hessdalenin vuoret ovat vakaita. Mitään tektonista stressiä ei näin ollen pitäisi esiintyä Hessdalenissa. Spencerit toteavat kuitenkin että ' UFO ' -otsikon alle on kerätty kaiken maailman ilmiöitä jotka eivät ehkä liity toisiinsa ollenkaan ja loppukaneettina Spencerit tuovat esille että sattaa olla olemassa joku tai jotkut tuntemattomat luonnonilmiöt joita emme vielä tunne ja että näitä pitäisi tutkia. Spencerit eivät kuitenkaan usko että kyseessä olisi muukalaisten avaruusalukset.
 
Useiden ufohavaintojen yhteydessä on todettu että ufon lähellä esiintyy sähkömagneettisia häiriöitä jotka aiheuttavat esim. että autojen moottorit pysähtyvät ja valot sammuvat. Vuonna 1979 Englannin ufotutkimusjärjestö BUFORA julkaisi raportin jonka nimi oli ' The Vehicle Interference Project ' johon oli kerätty 420 tapausta joissa oli todettu tällaisia sähkömagneettisia häiriöitä. Yhtenä esimerkkinä Spencerit ottavat esille vuonna 1957 sattuneen tapauksen Levellandissa, Texasissa, USA: ssa. Spencerit viittaavat myös siihen että sähkömagneettiset häiriöt on tapahtunut myös lentokoneille ja moottoriveneille ja pohtivat sitä että kyseessä on ilmiö joka ei liity ainoastaan ufoihin vaan myös muihin paranormaaleihin ilmiöihin ja kertovat että esim. Charles Lindbergh koneessaan ' Spirit of the St. Louis ' oli merkinnyt lokikirjan vuonna 1928 että hänen kompassinsa ja muut laitteet menivät  sekaisin kun hän ylitti Bermudan kolmion.
 
Spencerit pohtivat tässä että saattaisiko sittenkin olla olemassa vielä tuntematon sähkömagneettinen voima joka vaikuttaa ihmiseen ja sivuavat tässä Persingerin ajatuksia ja pohtivat sitä että tämä sähkömagneettinen energia, joka on ilmakehässä, välillä saattaa tulla näkyviin jolloin ihmiset näkevät ufoja. Spencereilä ei kuitenkaan ole mitään varsinaista selitystä tälle asialle. 
 

Björn Borg, 3.10.2006