Meaden, George Terence (Toim.):

Souvenir Press, London 1991. 208 sivua

 
" Ufotutkimus omana alana on nyt kuollut ja siitä on tullut osaa ilmakehätiedettä! "
 
 
 
Tuntuu kyllä vähän hassulta kirjoittaa kirjaesittelyä asiasta josta tietää että se on jo vanhentunut varsinkin kun jonkun idean esittäjä itse myöhemmin on myöntänyt että asia on vanhentunut.
 
Mutta näin asia vaan on. Joskus 1980- luvulla englantilainen fysiikan professori, ilmatieteilijä, fil. tri George Terence Meaden, toi esille keksimänsä ' plasmapyörre ' - teorian jonka mukaan nämä plasmapyörteet synnyttävät sekä viljakuviot ja samalla selittävät koko ufoilmiön. ( Katso tarkemmin allekirjoittaneen kirjoista ' Tosiasioita ufoilmiöstä ' tai ' Ufot ja tiedemiehet' ).
 
Meaden julkaisi teoriansa kahdessa kirjassa, ' The Circles Effect and its Mysteries ' vuonna1989 ja ' Crop Circles and the Plasma Vortex: The Crop Circle Enigma ' vuonna  1991.
 
Vaikka tällainen plasmapyörre oli vain Meadenin teoreettinen ajatus, niin kautta maailman kiersi uutinen että nyt sitten kaikki viljakuviot ja ufot on selitetty.
 
Tähän plasmapyörreteoriaan yritettiin sitten ympätä maailman kaikki ufohavainnot
ja kirjassa julkaistaan mm. seuraava  havainto jossa ko. plasmapyörre olisi havainnon aiheuttaja:
1) Kanariansaarilla vuonna 1976 havaittu ilmiö jossa oli satoja silminnäkijöitä. Silminnäkijöiden joukossa oli myös henkilöitä eräässä taksissa,  mm. eräs tri Padron. Padron on kertonut kuinka hän ja muut havaitsijat näkivät ilmiön lähietäisyydeltä ja sen sisällä olentoja. Meaden jättää kuitenkin kirjassaan pois nämä olennot.
 
Oxfordin Teknillisessä Korkeakoulussa järjestettiin 23.6.1990 maailman ensimmäinen kansainvälinen kongressi viljakuvioiden vaikutuksista ja tähän kongressiin osallistui mm. seuraavat henkilöt:
-Professori George Terence Meaden
-Professori John T. Snow ( Purduen yliopisto)
-Professori Tokio Kikuchi ( Kochin yliopisto, Japani)
-David J. Reynolds ( Lancasterin yliopisto)
-Professori Y.- H. Ohtsuki ( Wasedan yliopisto, Japani)
-Professori Hiroshi Kikuchi ( Nihon yliopisto, Japani)
-Tri John A. Graham ( Cranfield Institute of Technology, Bedfordshire)
-Kirjailijat P. Fuller ja Jenny Randles
-Professori Christopher Church
-Tri Derek M. Elsom ( Oxford Polytechnic)
 
Kirjailijat Fuller ja Randles ovat saaneet tilaa kirjassa jopa 30 sivun verran. Fuller ja Randles pohtivat Meadenin plasmapyörreteoriaa ja se on tehnyt heihin niin suuren vaikutuksen että he  julistavat jopa kahdella eri sivulla että " Ufotutkimus omana alana on nyt kuollut ja siitä on tullut osaa ilmakehätiedettä! "
Fuller ja Randles ovat siis sitä mieltä että Meadenin plasmapyörre selittää kaikki ufohavainnot ja että näin ollen ufotutkimus voidaan nyt haudata.
Ainakin allekirjoittanut on tätä lukiessani aika hämmästynyt. Olen luultavasti lukenut melkein kaikki (?) Randlesin kirjat ja olen perillä siitä että myös tämän kongressin jälkeen Randles on julkaissut ufomyönteisiä kirjoja. Vaikka aikaisemmin en ole ajatellut asiaa sen kummemmin niin nyt tulee mieleen että Randles ufoasiassa heiluu sinne ja tänne kuin tuuliviiri. Välillä hän on tätä mieltä ja välillä hän on sitä mieltä.
 
Mitä tulee viljakuvioihin niin allekirjoittanut on nyt ihmeissäni:
a) Olen pari päivää sitten kirjoittanut kirjaesittelyn Colin Andrewsin kirjasta
' Crop Circles: Signs of Contact? '  joka on julkaistu vuonna 2003. Tuossa kirjassa Andrews tuo esille että 80% viljakuvioista ovat ihmisten tekemiä. Ja Andrews huomauttaa että hän on tullut tähän tulokseen tutkittuaan kuvioita 11 vuotta.
b) Tässä Meadenin kirjassa Meaden itsee kertoo että CERES- järjestön tietokannassa oli vuoden 1990 alussa tiedot 850 aidosta viljakuviosta. Meaden toteaa että KAIKKI
kuviot jotka hän itse on tutkinut ovat olleet aitoja.
c) Tässä Meadenin kirjassa myös tutkijat Fuller ja Randles toistavat Meadenin käsitystä siitä että vain pieni osa viljakuvioista ovat huijauksia. Eli että suurin osa ovat aitoja.
Ja Fuller ja Randles huomauttavat että he ovat tulleet tähän tulokseen tutkittuaan kuvioita 10 vuotta.
Tässä on tietysti otettava huomioon sitä seikkaa että kun Meaden, Fuller ja Randles tässä puhuvat ' aidoista' niin he tietysti tarkoittavat ' aitoja plasmapyörrekuvioita' .
 
Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että kun vuonna 2003 Andrewsin mielestä 80% ovat ihmisten tekemiä niin vuonna 1990 Meadenin, Fullerin ja Randlesin mielestä  vain pieni osa ovat ihmisten tekemiä.
 
Näin eripuraisia ovat siis kuviotutkijat tutkittuaan kuvioita 10- 11 vuotta kukin.
 
Sen jälkeen kuin tämä Meadenin toimittama kirja julkaistiin vuonna 1991 niin tilanne muuttui kuitenkin kaikkien kohdalla. Tilanne muuttui siten että  aikaisemmin viljapelloista oli löytynyt vain yksinkertaisia ympyröitä. Myöhemmin ruvettiin löytämään yhä monimutkaisempia kuvioita ja kuvioita joissa oli esim. matemaattisia yhtälöitä. Tällöin oli myös selvää ettei Meadenin plasmapyörre enää voinut selittää näitä monimutkaisia viljakuvioita ja Meaden hiljeni ja siirtyi arkeologian puolelle (jota hän kyllä oli harrastanut aikaisemminkin).
 
Mutta toisaalta jos lukija ajattelee loogisesti niin kaikki edellämainitut henkilöt ovat periaatteessa samaa mieltä:
a) Jos suurin osa monimutkaisista kuvioista ovat huijauksia Andrewsin mukaan, niin silloin jäljelle jää yksinkertaiset ympyrät.
b)Nämä yksinkertaiset ympyrät ovat plasmapyörteen tekemiä Meadenin, Fullerin ja Randlesin mukaan.
 
Ongelmaksi jää tietysti sitten se että nykyisin on olemassa useitakin tutkijoita jotka ovat sitä mieltä että nimenomaan monimutkaiset kuviot eivät ole ihmisen tekemiä, mutta siitähän Meadenillä, Fullerilla eikä Randlesilla ollut tietoa vuonna 1990.
 
Allekirjoittanut on tahallaan tässä kirjaesittelyssä jättänyt kommentoimatta  kongressissa mukana olleiden tiedemiesten käsityksiä seuraavista syistä:
-Monet näiden tiedemiesten kongressissa esittämistä teorioista liittyvät nimenomaan  ilmatieteeseen ja/tai fysiikkaan ja ovat vaikeatajuisia ja liian monimutkaisia selitettäväksi tällaisessa lyhyessä esittelyssä.
-Monet näistä tiedemiehistä eivät ole tutkineet lainkaan viljakuvioita vaan pohtivat vain periaatteessa Meadenin plasmapyörrettä, usein aika löysin perustein. Esimerkkinä  voidaan mainita professori John T. Snowin ja professori Tokio Kikuchin yhteinen esitelmä jonka otsikko on ' Possible Mechanisms for the Production of Crop Circles ' . Heti esitelmänsä alussa professorit toteavat että '  tämä
esitelmä on erittäin suuressa määrin spekulatiivinen, eikä tämä malli ole tarkoitettu täydelliseksi eikä lopulliseksi ' .
 
Allekirjoittaneen on siis jätettävä näiden tiedemisten spekulaatiot syrjään tällä kertaa, mutta kiinnostuneethan voivat hankkia tätä kirjaa ja tutustua siihen itse.
 
Tässä kirjassa Meaden kertoo myös parista tapauksesta jolloin silminnäkijät ovat nähneet kun viljakuvio syntyy:
North Wiltshiressa nähtiin iso keltainen valopallo joka laskeutui viljapeltoon josta myöhemmin löydettiin kuvio. Toisen kerran nähtiin East Kentissä iso pallo ja kuultiin samalla voimakasta surinaa. Pallo laskeutui viljapeltoon josta myöhemmin löydettiin kuvio.
Pearsonin kolmihenkinen perhe puolestaan oli 24.7.1989 Roundway Hillissä kun he havaitsivat pyörivän pallon jonka läpimitta oli noin 4,5 metriä ja joka syöksyi viljapellon yli vain muutama metri Pearsoneista. Pallo veti ylös maasta akanat pellosta jossa vilja oli juuri korjattu. Pallo syöksyi sinne ja tänne, pysähtyi välillä muutamaksi sekunniksi ja jatkoi taas matkaansa jättäen jälkeensä viljakuvioita niihin paikkoihin joihin se oli laskeutunut. Pyörivän pallon sisällä lensi ympäriinsä kaikki akanat ja kaikki muu irtonainen mitä pallo oli imenyt itseensä. Sitten pallo lensi pois puiden yli jolloin sen muoto oli muuttunut niin että se muistutti tavanomaista pyörrettä.
 
Meaden kertoo edelleen tapauksesta joka sattui heinäkuussa 1988. Herra Gwinnet ajeli autollaan viljapellon ohi illalla kello 22 maissa kun hänen autonsa moottori sammui samalla kun valonheittimet sammuivat. Gwinnet nousi autostaan ja huomasi heti että viljapellossa viljan huiput ' näyttivät eläviltä ja siinä oli kuin myriadi valovälähdyksiä jotka kaikki juoksivat tiettyyn viljassa olevaan keskipisteeseen ' joka sijaitsi noin 50 metrin päässä Gwinnetista. Samalla hän kuuli kovaa surinaa
' kuin vanhasta Singer- ompelukoneesta ' .
Yllättäen valot pellossa katosivat ja samassa auton valot syttyivät uudelleen.
Seuraavana päivänä Gwinnet näki viljapellossa viljakuvion.
 
Meadenin kirja loppuu siihen että hän toistaa kirjettä jonka hän on saanut professori Ohtsukilta:
" Hyviä uutisia! Maaliskuun 17 pnä 1991 onnistuimme kehittämään kuvioefektin ohueeseen kerrokseen alumiinijauhoa joka oli siroteltu metallilevyn päälle plasmakammiossamme. Näiden ympyröiden läpimitta renkaineen vaihtelee välillä 2- 10 mm! Voit katsoa valokuviamme. Joten ideasi on vahvistettu kokeessa! "
(Kirjassa ei kuitenkaan julkaista näitä valokuvia). 
 

Björn Borg, 6.4.2006