Fowler, Raymond E:

Wild Flower Press, Mill Spring, NC 1994. 226 sivua

 
 
" Pentagonista soitettiin noin kahden kuukauden välein kapteeni Larry Coynelle ja kysyttiin oliko hän nähnyt unta pallomaisesta ufosta ja/tai kokenut ruumiistairtautumisia ? "
 
 
 
Raymond Fowler kuuluu  maailman tunnetuimpiin kirjailijoihin  ufologian alalla.
 
Fowler on julkaissut seuraavat kirjat:
 
Fowler,Raymond E.:UFOs:Interplanetary Visitors.Exposition Press,Jericho,New York
         1974.
Fowler,Raymond E.:MUFON´s Field Investigator´s Handbook.Mutual UFO Network
         1975.
Fowler, Raymond: The Andreasson Affair. Prentice- Hall Inc. , Englewood Cliffs, New
          Jersey 1979.
Fowler,Raymond E.:The Melchizedek Connection.Trinity Publishing House,St.Paul
      1981.(Romaani).
Fowler, Raymond: Casebook of a UFO Investigator. Prentice- Hall Inc. , Englewood
         Cliffs, N. J. 1981.
Fowler,Raymond:MUFON Field Investigator´s Manual 1981.MUFON.
Fowler,Raymond:The Andreasson Affair.Phase Two.Englewood Cliffs,Prentice Hall
         1982.
Fowler,Raymond E.:The Watchers-The Secret Design Behind UFO Abduction.Bantam
          Books,New York 1990.
Fowler,R.E.:The Allagash Abductions:Undeniable Evidence of Alien Intervention.Wild Flower
         Press,Tigard,Oregon 1993.
Fowler,Raymond E.:The Watchers 2:Exploring UFOs and the Near-Death Experience.
        Wild Flower Press,Newberg,OR,1995.
Fowler,Raymond E.:The Andreasson Legacy.Marlowe & Company,New York 1997.
Fowler,Raymond E.:UFO Testament:Anatomy of an Abductee.Writer's
           Showcase,iUniverse,Inc., Lincoln,NE 2002.
Fowler, Raymond E.: SynchroFile: Amazing Personal Encounters With Synchronicity
            and Other Amazing Phenomena. eBook.
 
Näistä Fowlerin kirjoista olen aikaisemmin lukenut seitsemän  ja aikaisemmin olen kirjoittanut kirjaesittelyt kolmesta, eli ' The Allagash Abductions ',  ' UFO Testament '
ja ' The Andreasson Affair ' .
.
 
Tilanne tässä on nyt hiukan nurinkurinen sikäli että Fowlerhan tuli tunnetutksi ufologiassa nimenomaan kirjoistaan jotka kertoivat Betty Andreassonista ja kirja ' The Betty Andreasson Affair . Phase Two ' julkaistiin jo vuonna 1982. Nyt käsilläni oleva laitos on siis uusintapainos vuodelta 1994.
 
Olen siis saanut nämä kirjat käsiini tavallaan hiukan ' väärässä järjestyksessä .'
 
Olen juuri saanut valmiiksi Fowlerin kirjan ' The Andreasson Affair ' in kirjaesittelyn  joten tuntuu loogiselta jatkaa lukemista sen seuraajalla eli ' The Andreassom Affair, Phase Two '  koska se kerran sattuu olemaan minulla lainassa.
 
Betty oli 1977 muuttanut Massachusettsista Floridaan ja siellä tavannut uuden miehensä Bob Lucaan. Betty meni naimisiin Lucan kanssa 21.8.1978 ja he ostivat talon Connecticutista.
 
Vaikutti kuitenkin siltä että jokin näkymätön muutti heidän mukaansa uuteen taloon.
Tapahtui merkillisiä sähköhäiriöitä. Poltergeistilmiöitä sattui.  Olohuoneesta kuului miehen ääni vaikka siellä ei ollut ketään.
Kerran Betty näky Bobin kahtena. Bob oli matkalla kylpyhuoneeseen jolloin Betty näki Bobin hahmon kylpyhuoneen ovensuussa. Kun ' oikea ' Bob tuli ovensuulle hän sulautui omaan hahmoonsa.
 
Kaksi kertaa sattui kahdella eri radioasemalla että kun käynnistettiin nauha jossa oli Bettyn haastattelu niin sähköt meni poikki molemmalla radioasemalla.
 
Koska Bettyn uusi aviomies Bob Luca oli myös kertonut että hänellä oli ollut ufokokemus niin päätettiin hypnotisoida myös hänet jotta saataisiin enemmän tietoja tapauksesta.
 
Joulukuussa 1977 Bob hypnotisoidaan ja hypnotisoija pyytää Bobia kertomaan ensimmäisestä ufohavainnostaan.
 
Kaikkien läsnäolijoiden valtavaksi hämmästykseksi Bob vastaakin nyt lapsen äänellä.
 
Hypnotisoja Fred Max: " Mikä vuosi nyt on ? "
Bob lapsen äänellä: " Nelkytneljä " .
Max: " Mikä päivämäärä nyt on ? "
Bob: " En tiiä. On kesä " .
Max: " Missä olet ? "
Bob: " Keinussa  mummon puutarhassa " .
Max: " Miten vanha olet ? "
Bob: " Mää oon viis . "
 
Myöhemmin tutkijat tajuavat että hypnotisoijan pyyntö että Bob kertoisi ensimmäisestä
ufokokemuksestaan johtikin Bobin ihan ensimmäiseen josta tutkijat eivät edes olleet tietoisia.
Bob oli nöyrästi totellut hypnotisoijan kehoitusta kertoa ensimmäisestä  havainnostaan.
 
Bob kertoo sitten kuinka hän oli pelästynyt kun valaiseva valopallo oli laskeutunut lähelle häntä. Valopallon sisällä oli ollut olentoja ' jotka olivat isompia kuin mää, mutta pienempiä kuin isot ihmiset . '
 
Bob oli kuullut äänen sisällä päässään joka oli kertonut jotakin siitä että ' Bobin pitää valmistaa tai valmistautua johonkin . '
 
Olennot olivat myös jättäneet viestin Bobille mutta kieltäneet häntä kertomasta siitä äidilleen tai muille.
 
Useaan otteeseen ja monella eri tavalla hypnotisoija ja tutkijat yrittävät urkkia Bobilta mikä se viesti oli.
Bob on kuitenkin järkkymätön.
 
Huolimatta siitä  millaisilla keinoilla tutkijat yrittävät saada Bobin paljastamaan salaisuuden, hän ei tee sitä.
 
Hänet on kielletty kertomasta siitä ja kielto on ja pysyy.
Mikään ei muuta Bobin mieltä tässä asiassa.
Olentojen jättämä viesti on salaisuus eikä se kuulu Bobin äidille, hypnotisoijalle, tutkijoille
eikä kenellekään muulle.
Piste.
 
Kun on selvinnyt että Bob tapasi muukalaiset ensimmäisen kerran jo 5- vuotiaana tutkijoille tulee mieleen kysyä myös Bettyltä koska Betty tapasi muukalaisia ensimmäisen kerran.
 
Regressiohypnoosissa Betty kertoo kuinka hän 7- vuotiaana oli ollut hänen veljensä rakentamassa majassa odottamassa leikkitoveriaan kun hän yllättäen näki pienen hohtavan surisevan pallon joka oli suunnilleen marmorikuulan kokoinen joka rupesi lentämään ympyrää hänen päänsä ympäri.
 
Tapauksen jälkeen Betty oli muistanut että se oli ampiainen joka laskeutui hänen silmien väliin ja pisti hänet mutta leikkikaveri joka tuli paikalle myöhemmin totesi ettei Bettyn otsassa ollut mitään merkkejä ampiasenpistoksesta.
 
Regressiohypnoosissa tulee sitten esille että kyseessä ei ollutkaan ampiainen vaan pieni pallo joka oli laskeutunut hänen otsaansa silmien väliin.
Kun pallo laskeutui Bettyn otsaan hän tulee uneliaaksi ja kaatuu hiljaa taaksepäin kunnes jää makaamaan selälleen.
Nyt Betty kuulee myös päässään äänen joka kuulostaa kuin monet olennot puhuisivat samanaikaisesti.
 
Betty ei näe mistä ääni tulee ja kyysikin että ' Missä te olette ? En näe teitä. '
Ääni vastaa: ' Me olemme ihan tässä. Me näemme kyllä sinut .
 
Ääni jatkaa ja kertoo että Betty kehittyy hyvin ja että hän tulee muistamaan vain sen että ampiainen pisti hänet. Ääni kertoo myös että he tapaavat taas kun Betty on 12- vuotias.
 
Kun Betty herää taas hänen leikkitoverinsa on tullut paikalle.
 
Koska Bettyn leikkitoveri ei nähnyt mitään jälkeä ampiaisen pistoksesta niin Betty ei myöskään kertonut tapauksesta äidilleen.
 
Myöhemmin hypnotisoidaan taas Bobia ja tällä kertaa keskitytetään siihen sieppaukseen joka oli tapahtunut vuonna 1967.
Syystä tai toisesta Bob ei pysty millään muistamaan tarkkaa päivämäärää vaikka asiaa kysytään häneltä monta kertaa.
 
Bob kertoo kuinka hän oli ajanut rautatien lähellä ja rautatiellä oli ryhmä työmiehiä. Kukaan heistä ei kuitenkaan tehnyt mitään vaan kaikki tuijottivat taivaalle jossa näkyi kaksi sikarinmuotoista isoa ufoa.
Hetken kuluttua toisesta irtosi pienempi ufo joka laskeutui lähelle Bobia. Ufosta suunnattiin punainen valosäde Bobiin ja hän näki valosäteen sisällä olennon.
 
Yllättäen Bob olikin sisällä ufossa jossa hänet käskettiin riisuutumaan jonka jälkeen hänet laitettiin pöydälle makaamaan.
Muukalaiset ottivat hänestä näytteitä mm. raaputtamalla hänen jalkakynsien alapuolelta näytteitä.
 
Bob näki katossa laitteen joka rakenteeltaan muistutti hammaslääkärin poraa sillä erolla että sen päässä ei ollut pora vaan lamppu joka tutki Bobia kiireestä kantapäähän.
 
Tutkimuksen jälkeen hän saa jälleen pukeutua ja yllättäen Bob haukkoo henkeään eikä tahdo uskoa silmiään:
 
" Hän muuttuu ! Hän muuttuu valoksi ! Jonkinlainen valomuoto ! "
 
Bobin reaktio on niin voimakas että se pelästyttää kaikkia niitä jotka ovat läsnä hypnoositilaisuudessa .
 
Bob: " Hän leijuu muiden ohi ! "
Myöhemmin Bob palaa muiden seurassa siihen paikkaan missä hän näki ufon mutta joka kerta kun hän lähestyy varsinaista kohtaamispaikkaa hän saa kovan päänsäryn joka vaivaa häntä useita päiviä jälkeenpäinkin.
 
Tutkijat pohtivat sitä mahdollisuutta että muukalaiset ovat antaneet Bobille jonkinlaisen posthypnoottisen käskyn jonka johdosta Bob saa päänsäryn aina kun hän lähestyy kohtaamispaikkaa.
 
Tästä päänsärystä johtuen Bob vetäytyy hypnoositutkimuksista joten ne loppuu tähän Bobin kohdalla.
 
 
Kun Betty jälleen hypnotisoidaan niin hän kertoo kuinka hän 12- vuotiaana oli metsässä toveriensa kanssa etsimässä ansoja.
Kun Betty joutuu hiukan erilleen muista hän hämmästyksekseen näkee kasvillisuudessa reiän josta tulee ulos pieni olento.
Betty heittää olentoa taskussaan ollevilla kivillä mutta kivet osuvat näkymättömään seinään ja putoavat alas.
 
Olento on noin 1 m pituudeltaan ja hänellä on univormu jossa on useita nappeja, toisin sanoen ei nappeja joita yleensä on vaatteissa vaan nappeja joita voidaan painaa.
Olento painaa yhtä nappia jolloin hänen rinnastaan tulee valosäde ja sen mukana sama marmorikuulan näköinen pieni pallo jonka Betty oli kohdannut 7- vuotiaana.
Pallo kiinnittää itsensä taas Bettyn otsaan ja Betty kuulee myös tällä kertaa ääniä jotka keskustelevat keskenään.
Äänet tutkivat Bettyä jollain tavalla jonka jälkeen toinen ääni toteaa että ' annetaan hänelle vielä yksi vuosi aikaa . '
 
Allekirjoittanut törmää nyt tässä kohdassa asiaan johon muistaakseni en ole milloinkaan aikaisemmin törmännyt. Eli Bettyhän on hypnoosissa ja kertoo hypnoosissa kohtaamisestaan tuon pienen olennon kanssa.
Mutta välittömästi kerrottuaan tuosta pienestä olennosta niin Betty taas unohtaa tuon pienen olennon ja kun hypnotisoija kysyy Bettyltä asiaa niin Betty kysyy ' mikä pieni olento ? ' ja
' mikä pieni pallo ' .
Tutkijat uskovat että kyseessä on muukalaisten asettama muistitukos . Tarkoitus ei ollut että Betty muistaisi tämän asian.
 
Mutta ainakin allekirjoittaneelle on uutta että sieppausuhri joka on hypnoosissa vuorotellen muistaa jonkin asian ja välittömästi sen jälkeen on taas unohtanut sen.
 
Äänet kertovat että he tapaavat taas vuoden kuluttua.
 
Asia joka tässä yhteydessä on varsin merkittävä on että paikkakunnan sanomalehdessä vähän myöhemmin oli ollut juttu siitä kuinka eräs tyttö nimeltään Kimberly Baker oli kertonut ensin äidilleen ja myöhemmin lehden toimittajalle kuinka hän oli nähnyt laskeutuneen pallon josta tuli ulos pieni olento jolla oli univormu jossa oli useita nappeja.
 
Bettyn kertomukselle löytyi siis ulkopuolista vahvistusta.
 
Kun Betty oli kolmetoista vuotta vanha hänet siepattiin.
Betty kertoo kuinka hän näki ison valon kuin Kuun, mutta se tuli lähemmäs ja lähemmäs.
Äkkiä hän oli sisällä eräässä huoneessa ja hänet leijutetaan pöydälle josta voisi sanoa että se muistutti biljardipöytää. Jokaisessa nurkassa on merkillinen laite jossa on kaksi tynnyrimäistä laitetta joista tulee erivärisiä valoja ja suriseva ääni.
Betty ei ymmärrä mitä nuo valot tekee.
 
Bettylle tehdään jonkinlaisia kokeita eikä hän ymmärrä ollenkaan niiden tarkoitusta.
Mm. hänen kantapäistään otetaan näytteet.
 
Bettyn suuhun laitetaan jokin laite ja ufo jossa hän on lähtee liikkeelle. Betty näkee ikkunasta kuinka ufo syöksyy mereen ja kulkee jonkun matkan vedessä jonka jälkeen ufo nousee taas merestä.
 
Betty saapuu nyt outoon maailmaan joka näyttää siltä että se on tehty lasista tai jäästä tai molemmista.
 
Tässä maailmassa on paljon outoja asioita joita Betty tuskin osaa kuvaillakaan mutta yksi asia joka hämmästyttää häntä on se että pitkässä tunnelissa hän näkee jääkuutioita ja jokaisen kuution sisällä on jähmettynyt ihminen.
Ihmiset ovat eri ikäisiä vauvoista vanhuksiin ja kaiken rotuisia ja eri ajanjaksoilta.
 
Kirjan tekijä Fowler on antanut tälle luvulle otsikon ' Ajan museo ' koska kaikki viittaa siihen että kyseessä on jonkinlainen museo.
 
Betty viedään nyt eteenpäin ja kun hän kysyy minne hänet viedään niin muukalaiset vastaavat hänelle:
" Sinut viedään nyt kotiin  missä se yksi  on. "
 
Betty saa lasiset erittäin paksut kengät jalkaansa ja välittömästi tämän jälkeen hän putoaa suureen lasipallon joka lähtee liikkeelle jonkinlaisen putken läpi.
 
Pallo pysähtyy valtavan lasisen seinän eteen ja seinässä on valtava lasinen ovi.
 
Kauhukseen Betty huomaa että hän nyt ikäänkuin irtautuu omasta ruumistaan, eli nyt on olemassa kaksi Bettyä joista toinen ' kuori- Betty ' jää seisomaan paikalleen kun taas ' elävä- Betty ' lähestyy valtavaa lasiovea.
 
Kun Betty menee sisään valtavasta ovesta hänet saattaneet pienet muukalaiset jäävät ulkopuolelle ja vain Betty yksin menee sisään.
 
Betty kertoo hypnoosissa ' ettei hän  voi ottaa hypnotisoijaa tai tutkijoita mukaan 
sisään ' .
Fred Max: ' Ehkä voit kertoa joskus tulevaisuudessa. Kerrotko sitten ? '
Betty: ' En voi muuttaa mieltäni. Se on päätetty ' .
Fred: " Mitä tapahtuu jos kerrot minulle ? '
Betty: " En voi kertoa. Olen pahoillani . "
 
Fred: " Oliko se Yksi Jumala ? "
Betty: " Tiedätkö todellakin mikä Jumala on ? "
Fred: " En tiedä. Toivoin että sinä olisit nähnyt Hänet ja kertoisit meille " .
Betty: " En voi kertoa . "
 
Huolimatta siitä että hypnotisoija tekee kaikkensa että Betty kertoisi mitä oli nähnyt tuon valtavan oven takana niin hän kieltäytyy johdonmukaisesti paljastamasta sitä.
Bettyn päättäväisyys on järkkymätön.
 
Kun Betty tulee takaisin ulos valtavasta ovesta ulkopuolelle odotta pitkä valkopartainen mies häntä. Miehellä on päällään valkoinen valaiseva yöpaita.
Hetken päästä Betty näkee kaksi muuta samanlaista erittäin pitkää olentoa.
 
He viittaavat Bettylle että hän seuraisi heitä ja vievät Bettyn suuren simpukan luokse.
Betty ymmärtää että se on jonkinlainen kulkuneuvo.
 
He siirtyvät erittäin kauniiseen metsään jossa Betty näkee useita ufoja ja muukalaisia työssä.
Näyttää siltä että he ovat jonkinlaisella laseria muistuttavalla valosäteellä työstämässä kallioseinää.
 
Betty viedään nyt ufon luokse ja hän siirtyy sen sisälle. Hän saa istuutua jonkun laitteen eteen jossa on iso musta ruutu jossa näkyy valkoinen pallo.
Betty saa käskyn tarkkailla palloa.
 
Tämän jälkeen Betty saa mennä makuulle pöydälle ja hänen kauhukseen muukalaiset ryhtyvät irroittamaan hänen toista silmäänsä.
Betty on kauhuissaan myös hypnoositilaisuudessa ja hypnotisoija saa tehdä kaikkensa rauhoittaakseen Bettyä niin että Betty voi jatkaa kertomustaan.
 
Irroitettuaan Bettyn silmän muukalaiset työntävät pitkän ' valoneulan ' hänen silmäkuoppaansa.
 
Kultuaan tästä toimenpiteestä tutkijat uskovat että tällöin Bettyyn laitettiin se implantti joka myöhemmin otettiin ulos nenän kautta.
 
Laitettuaan Bettyn silmän takaisin paikoilleen Betty saa mennä seisomaan jonkunlaisen pienen hissin päälle ja muukalaiset riisuvat hänen haalarinsa.
Hissi nousee vähän matkaa ylöspäin jotta muukalaisilla olisi sopiva työskentelykorkeus.
Betty kertoo että muukalaiset ' nyt tekivät jotakin tuolla alhaalla ' .
Muukalaiset laskevat nyt Bettyn alushousut alas niin että he pääsevät käsiksi hänen selkärankaansa.
 
Nyt muukalaiset työntävät Bettyn selkärankaan jonkin esineen tai aineen ja Betty tuntee kuinka tuo kylmä esine tai aine kulkeutuu hänen selkärankaansa pitkin ylöspäin.
 
Tutkijat olettavat että muukalaiset nyt antoivat Bettylle puudutuksen.
 
Tämän jälkeen Betty siirretään taas takaisin pöydälle ja hän tuntee kuinka jokin laite kulkee edestakaisin hänen selkäänsä pitkin.
 
Betty pääsee nyt pois pöydältä ja muukalaiset pukevat hänen haalarinsa taas päälle jonka jälkeen muukalaiset siirtävät hänet taas istumaan sen laitteen eteen jossa oli se iso musta ruutu.
Nyt ruudussa oleva pallo muuttaa väriä ja hyppii sinne ja tänne ja Bettyä käsketään painamaan sormillaan niitä näppäimiä joita on koneen alalaidassa ja kun hän tekee sen niin ruutuun ilmestyy erilaisia merkillisiä kuvioita ja jopa ihmisiä jotka näkyvät ruudulla kolmiulotteisina.
 
Betty laitetaan nyt jonkunlaiseen koteloon jota täytetään jollakin nesteellä kotimatkaa varten ja hänen suuhunsa laitetaan taas jonkunlainen hengityslaite.
 
Ufo laskeutuu Bettylle tuttuun paikkaan lähelle lampea missä hän on usein viettänyt aikaa.
Muukalaiset lähtevät saattamaan Bettyn lammelle. Ensimmäisenä kulkee muukalainen joka on hiukan kookkaampi kuin kaksi muuta jotka tulevat Bettyn perässä. Molemmalla takana kulkevalla pienellä muukalaisella on kädessään valopallo.
 
Tultuaan lammelle muukalaiset pyytävät että Betty istuu heidän välissään.
 
Hypnotisoija: " Ja mitä sitten tapahtuu ? '
Betty: " Ai että mitä sitten tapahtuu ? !
Hypnotisoija: " Etkö muista tapauksesta mitään ? "
Betty: " Mistä tapauksesta ? "
Hypnotisoija: " Oletko istunut kauan tässä ? "
Betty: " Olen ollut tässä koko päivä ja katsonut kaloja " .
 
Muut jotka ovat läsnä huoneessa katsovat toisiaan. Kaikki ymmärtävät heti että Betty on jälleen törmännyt muistitukokseen jonka muukalaiset ovat saaneet aikaiseksi, todennäköisesti noiden valopallojen avulla.
 
Betty ei muista hypnoosissa nyt taas yhtään mitään koko asiasta.
 
Betty on nyt uupunut kaikista regressiohypnoosi- istunnoista ja tahtoo lopettaa ne ja aivan viimeiseksi hypnotisoija yrittää selvittä onko Betty siepattu myös sen jälkeen kuin hänet siepattiin 13- vuotiaana ja ilmenee että Betty on siepattu myös 18-, 24-, 30- ja 38- vuotiaana.
 
Myöhemmin tutkijat vertailevat ne tiedot mitä Betty on aikaisemmin antanut sieppauksestaan aikuisena vuonna 1967 ja nyt saadut tiedot 13- vuotiaana tapahtuneesta sieppauksesta vuonna 1950. Tutkijat voivat vain todeta että tiedot ovat täysin loogisia ja johdonmukaisia molemmissa tapauksissa.
 
Asia johon lukija kiinnittää huomiota tässä kirjassa on se että sivulla 151 teksti kertoo maanalaisesta maailmasta jonka osat on yhdistetty tunneliverkoston kautta ja toisaalta sivulla 153  kerrotaan Bettyn paluusta Maapallolle.
Selitys saattaa tietysti olla yksinkertainen eli että tuo maanalainen maailma ei sijaitse ollenkaan Maassa.
 
Asia joka myös tulee esille Bettyn viimeisessä regressiohypnoositilaisuudessa on se että hän rinnastaa muukalaiset enkeleihin. Betty perustelee käsityksensä mm. sillä että muukalainen oli sanonnut hänelle että ' hänet on lähetetty ' ja sama sanamuoto löytyy Raamatusta.
Tutkijat miettivät että onko tilanne se että Bettyn syvä uskonnollisuus värjää hänen kokemuksiaan.  Betty itse sanoo kerran  ettei ikinä uskonut että ' enkelit ovat tuon
näköisiä . '
Tai ovatko he sittenkin enkeleitä ....?
 
Kirjan luvussa 12  tartutaan niihin psyykkisiin tekijöihin joita usein on havaittu ufohavaitsijoissa ja sieppausuhreissa kokemuksen jälkeen .
 
Tässä tuodaan esille ufologiassa varsin tunnettu n. s. Coynen helikopteritapaus jolloin Coyne miehistöineen oli törmätä ufoon vuonna 1973 ( Coynehan oli myöhemmin jopa YK: ssa puhumassa tapauksesta- B.B. : n huom. ).
 
Vähemmän tunnettua on että sekä Coyne että muut miehistön jäsenet myöhemmin kokivat outoja asioita. He näkivät outoja unia ja kokivat jopa ruumiistairtautumisia.
 
Mutta asia joka saa lukijan erittäin valppaaksi on kersantti John Healyn kertomus siitä kuinka Pentagonista soitettiin noin kahden kuukauden välein Larry Coynelle ja kysyttiin oliko hän nähnyt unta pallomaisesta ufosta ja/tai kokenut ruumiistairtautumisia ?
Jos tämä tieto pitää paikkansa niin se merkitsee sitä että Pentagon tietää enemmän ufoilmiöstä kuin kukaan arvaakaan. 
 
Asia joka on uusi ainakin allekirjoittaneelle on se että myös lentokoneen miehistö kuuluisassa Uuden Seelannin n. s. Kaikoura- tapauksessa kokivat outoja asioita jo heti ilmassa ennenkuin kone oli edes laskeutunut. He näkivät koneen sisällä pienen valopallon ja tunsivat jonkin vieraan olennon läsnäolon.
Kirjassa kerrotaan mm. kuinka toimittaja Fogarty oli ajanut samassa autossa lentokoneen kapteenin Startupin kanssa Startupin kotiin. Autossa he tunsivat jonkin vieraan läsnäolon ja Startupin kotona Fogarty näki varjon menevän olohuoneen lasiovien ohi. Fogarty syöksyi ylös tuolistaan tutkimaan asiaa mutta ei löytänyt ketään.
 
Tällaiset tapaukset ovat varsin yleisiä ufologiassa ja kirjassa tehdäänkin mielestäni eräs varsin mielenkiintoinen kysymys:
 
Onko niin että parapsyykkiset ilmiöt lisääntyvät  ufokokemusten jälkeen vai onko tilanne se että ufokokemus on herkistänyt  ihmisiä niin että he havaitsivat helpommin asioita joita eivät aikaisemmin ole havainneet ?
 
Kirjan luvussa 14 pohditaan kysymystä että mistä ihmeestä on kysymys esim. juuri Betty Andreassonin tapauksessa?
 
Onko kaikki keksitty vai onko kyseessä todelliset tapahtumat?
 
Suuri kysymys liittyy tieysti siihen missä määrin voidaan luottaa tietoihin joita saadaan hypnoosissa.
Kirjassa tuodaan esille henkilöitä jotka puhuu hypnoosin epäluotettavuudesta ja toisaalta hypnoosin käyttökelvollisuudesta.
 
Tässä viitataan esim. skeptikkojärjestö CSICOPin jäseneen psykoanalyytikko Ernest Tavesiin jonka mielestä Betty Andreassonin tapaus on keksitty. Syyn tähän Taves on myös
' löytänyt ' :
Tavesin mielestä kun Bettyllä oli seitsemän lasta niin se viittaa erittäin aktiiviseen seksielämään. Mutta koska Bettyn aviomies oli ollut kuukauden sairaalassa niin tämä johti Tavesin logiikan mukaan Bettyn tapauksessa seksifantasioihin.
Tavesin mukaan Bettyn monet kertomukset viittaavat selvästi seksifantasioihin kun Betty kertoo esim. siitä kuinka ' neula työnnettiin hänen silmäkuoppaansa ' tai ' jokin työnnettiin hänen selkärankaansa '.
Tavesin mukaan nämä ovat selvästi seksifantasioita.
Se seikka että Taves erehtyy Bettyn ensimmäisen lapsen syntymävuodesta ja sanoo että se syntyi vuonna 1937 kun se itse asiassa syntyi vuonna 1955 ei paranna asiaa. Onhan tuo erehdys jopa 18 vuotta.
 
Toisaalta kirjassa tuodaan esille se tosiasia että esim. Los Angelesi poliisi aktiivisesti käyttää hypnoosia työssään.
Tässä viitataan Los Angelesissa toimivaan Law Enforcement Hypnosis Instituten johtajaan tri Martin Reiseriin joka kertoo että instituutista on valmistunut jo 850 poliisia jotka ovat saaneet hypnoosikoulutuksen.
Kirjassa annetaan mm. esimerkki siitä kuinka israelilaisen bussin kuljettaja pystyi hypnoosissa antamaan tuntomerkkejä pommimiehestä joka johti terroristien pidätykseen.
 
Lisäksi tuodaan esille tri Lawsonnin hypnoosikoe vuodelta 1977 jolloin vapaaehtoiset saivat
hypnoosissa kertoa keksityistä sieppauksista ja nämä kertomukset olivat hämmästyttävän samankaltaisia kuin ' oikeat ' sieppaukset.
Kirjassa huomautetaan kuitenkin siitä että yhdessä asiassa nämä keksityt ' sieppaukset ' erosivat ' oikeista ' sieppauksista ja se oli siinä että kun koehenkilöt kertoivat keksityistä sieppauksista he eivät osoittaneet laisinkaan  niitä voimakkaita tunnekuohoja jotka ' oikeat '
sieppausuhrit osoittivat.
 
 
Kirjan luvussa 15 toistetaan mitä useat tiedemiehet ovat sanoneet ufoista. Tässä kerrotaan Hynekista, Valleesta, Salisburysta, Saganista, Downingista ja  Ted Petersista.
 
Lopuksi kysytään luvussa 16 mitä mieltä Betty itse on tapahtumista.
Betty kertookin että hän on vakuuttunut siitä että hänet ja muita ihmisiä valmistellaan Jeesuksen toista tulemista varten ja että tämä tulee tapahtumaan vielä hänen ja Bob Lucan elinaikana.
 
Aivan kirjan viimeisillä sivuilla on mukana muutama liite ja yhdessä liitteessä lainataan lääket. ja tieteiden tohtoria James P. Kornbergia joka on tutkinut Bettyä.
Kornbergin mielestä Betty on täysin normaali ihminen.
 
Lopuksi Fowler ottaa esille sen vanhan kysymyksen että miksi muukalaiset eivät ota suoraa yhteyttä ihmisiin.
 
Fowler vastaa ja toteaa että saattaa hyvin olla että juuri sitä he ovatkin tehneet tuhansien, kymmenentuhansien ja ehkä satojentuhansien ihmisten kanssa.
 

Björn Borg, 29.12.2008