Budden, Albert:

Blandford, London  1999. 256 sivua

 
 
-1) Vuonna 1994 Budden julkaisi kirjansa  ' Allergies and Aliens: The Visitation
      Experience: An Environmental Health Issue ' . Tässä kirjassa ilmoitettiin että se
      on vain vuonna 1995 ilmestyvän kirjan
-2a) ' UFOs - Psychic Close Encounters - The Electrical Indictment ' yhteenveto.
        Tämä kirja taas on ilmestynyt uudelleen vuonna 1999 nimellä
-2b) ' The UFO Files: Physic Close Encounters ' .
 
Kuten sanottua niin Budden kertoo että ensimmäinen kirja on seuraavana vuonna julkaistavan kirjan yhteenveto, ja tässä ensimmäisessä kirjassaan Budden tuo esille teoriansa siitä että erilaiset sähkö- ja elektromagneettiset kentät aiheuttavat ihmisille hallusinaatioita.
Budden lupaa palata asiaan sitten seuraavassa kirjassaan niin kuin tekeekin.
Lukija yllättyy kuitenkin heti tämän toisen kirjan alussa koska Budden tuo nyt esille asian josta hän ei puhunut yhtään mitään ensimmäisessä kirjassaan:
 
Budden ottaa nimittäin esille ihmisen alitajunnan ja esittää että tämä alitajunta itse asiassa on oma  äly  jolla on oma tahto ja että tämä alitajunnan äly on se joka luo erilaisia hallusinaatioita ( enkeleitä, ilmestyksiä, noitia, muukalaisia, ufoja).
 
Lukija joka oli valmistautunut lukemaan pelkästään sähkö- tai elektromagneettisen säteilyn vaikutuksesta ihmiseen ja allergioista,  joutuu nyt pohtimaan millä tavalla nyt tämä uusi asia, eli alitajunnan oma tahto, pitää sovittaa sähkö- ja elektromagneettisen säteilyn vaikutukseen.
Ainakaan allekirjoittanut ei löydä heti Buddenin aasinsiltaa tästä alitajunnan omasta älystä säteilypuolelle.
 
Sivulla 17 löydän sitten lauseen jossa tämä aasinsilta mainitaan:
 ' Alitajunnan vuorovaikutus elektromagneettisen säteilyn kanssa helpottaa alitajunnan kykyä muokata havaitsijan aistihavaintoja, ja tällä tavalla havaitsijan todellisuutta ' .
 
Lukija on tässä vaiheessa nyt hiukan ymmällään koska kun Budden ensimmäisessä kirjassaan toi esille yhden  tekijän (= sähkö/ elektromagneettisen säteilyn )  niin Budden nyt tässä toisessa kirjassaan tuokin esille kaksi  tekijää (= sähkö/ elektromagneettisen säteilyn sekä  alitajunnan oman tahdon ) selityksenä havaitsijoiden kokemuksille.
 
Budden kiinnittää myös huomiota siihen miten samankaltaisia muukalaiset ovat kummitusten ja ilmestysten kanssa. Budden viittaa Society for Psychical Research-yhdistyksen raportteihin joita Andrew MacKenzie on julkaissut kirjassaan
' Hauntings and Apparations ' vuonna 1982.
 
Budden on kuitenkin perillä siitä että hänen teoriansa voidaan kritisoida ja ottaa itse esille muutamia kriittisiä näkökohtia:
1. Fyysinen näkökanta. Tällä Budden tarkoittaa CE2- tapauksia jolloin havaittu ufo
    on jättänyt fyysisiä jälkiä esim. maastoon.
2. Useat havaitsijat. Kuinka useat henkilöt, tai jopa ryhmä henkilöitä voi nähdä
    saman asian samanaikaisesti?
3. Yhtenäisyys. Miten henkilö esim. Etelä- Amerikassa voi tehdä samanlaisen
    havainnon kuin henkilö vaikkapa Englannissa?
 
Buddenilla ei ole mitään selvää vastausta näihin asioihin mutta ottaa esille n. s. Middletonin tapauksen jota ei kukaan ole pystynyt selittämään:
-Tapaus sattui South Middletonissa, Massachusettsissa, USA: ssa 9- 10.1.1978.
  Tällöin ufo laskeutui Gould- nimisen perheen maatilalle ja oli maatilalla kaksi
  päivää!
-Illalla 9.1.1978 perheen vanhemmat näkivät olohuoneen ikkunasta erittäin suuren
  valkokeltaisen pyöreän valon joka tuli alaspäin.
-Tytär Nancy juoksi ulos takaovesta ja näki valopallon lähemmältä kun se laskeutui
  eräiden puiden taakse. Puhelimet olivat mykkiä.
-Nuorin lapsi, Douglas, oli yöpymässä lähistöllä sukulaisten luona ja näki kalpean
  miehen sänkynsä päädyssä.
-Sukulaisperheen isä kuuli koputusta tyhjästä huoneesta ja näki tyhjän huoneen
  ikkunasta valkoisen kypäräpäisen hahmon avaruuspuvussa noin metrin päässä.
  Kaksi silmää tuijotti häntä kypärästä. Hahmon on täytynyt alunperin seistä erään
  toisen rakennuksen katolla, mutta kun isä ryntäsi ulos niin hahmo olikin ulko-
  oven edessä.
-Seuraavana päivänä Thomas Gould oli ulkona pilkkomassa puita kun hän näki
  ' avaruusmiehen ' seisovan puun vieressä noin 27 metrin päässä. Hahmo oli aika
   pieni, noin  125 cm. Thomas yritti puhua olennolle mutta ei saanut vastausta.
  Thomas oli aikaisemminkin nähnyt erilaisia olentoja eikä tästä syystä järkyttynyt
  vaan jatkoi puiden pilkkomista vielä 90 minuuttia. Hahmo ei liikkunut tänä aikana.
  Kokemuksesta Thomas tiesi että jos hän yrittäisi lähestyä hahmoa, niin se siirtyisi
  vain etäämmäksi. 
-Thomas lähti ajamaan autollaan ja havaitsi nyt ' uuden ison kiven ' . Hän pysäytti
  autonsa ja meni katsomaan ja huomasi että se olikin munanmuotoinen alus jossa oli
  ikkunoita. Thomas lähti hakemaan tyttärensä Nancyn ja poikansa Allanin
  katsomaan alusta. Alus oli noin 12 metriä korkea ja 4,2 metriä läpimitaltaan.
  Avaruusmies seisoi nyt noin 91 metriä länteen päin aluksesta.
- Seuraavana päivänä Allan näki ikkunastaan kiekonmuotoisen esineen lähtevän
   lentoon.
-Näitä havaintoja säesti suuri määrä parapsykologisia tapahtumia kuten ilmestyksiä
  ja poltergeist- tapahtumia.
 
Paikalle saapuneet tutkijat havaitsivat että maatilalla oli usein ennenkuin havaittu ufoja ja paranormaaleja ilmiöitä. Aikaisin havainto oli isoäidin tekemä havainto. Allan oli puolestaan nähnyt ufon jo vuonna 1974 jolloin hän oli havainnut sikarinmuotoisen esineen joka loisti niin kirkkaasti että sen valo tunkeutui paksujen verhojen läpi.
Maatilalla havaittiin myös usein valkoiseen paitaan ja tummiin housuihin pukeutuneen hiiviskelijän. Poliisi kutsuttiin usein paikalle mutta hiiviskelijä katosi aina kun häntä lähestyttiin.
 
Budden viittaa siihen että paikkakunta sijaitsee maanjäristysalueen keskipisteessä.
( Budden ajaa tässä takaa Persingerin teorioita maanjäristysvaloista) .
 
( Toinen paikalle saapuneista ufotutkijoista oli Raymond Fowler joka kertoo tapauksesta kirjassaan  ' UFO Testament: Anatomy of an Abductee ' . )
 
Budden siirtää nyt huomionsa poltergeisteihin ja toteaa että poltergeistit tunnetusti pystyvät siirtämään tavaroita. Ne pystyvät myös saattamaan tavarat epäjärjestykseen tai päinvastaisesti järjestämään niitä.
( Allekirjoittanut muistaa nähneensä filmin jossa Budden oli tutkimassa erästä englantilaista huoneistoa jota poltergeist vaivasi. Tämä poltergeist järjesteli säännöllisesti perheen kengät siistiin riviin).
 
Poltergeist voi myös vaikuttaa sillä tavalla  että tavaroita katoaa ja ilmestyy uudelleen takaisin. Budden ajaa tässä takaa sitä että poltergeist pystyy fyysisiin suorituksiin.
Budden ottaa nyt esille kummitukset, ilmestykset ja muukalaiset. Hän kertoo esim.
Bailey- nimisestä papista joka heräsi aikaisin aamulla 1.11.1978 siihen että hänen huoneessaan, ikkunan edessä, leijui kaksi valkoista hahmoa. Pappi syöksyi kylpyhuoneeseen pesemään kasvonsa kylmällä vedellä koska hän luuli että hän näki unta. Kun Bailey palasi makuuhuoneeseensa hahmot olivat kuitenkin edelleen paikalla. Epätavallista rohkeutta osoittaen pappi otti esille Polaroidkameransa ja rupesi valokuvaamaan hahmot jotka välillä muuttivat muotoaan ja lopuksi menettivät muotonsa kokonaan kuin pumpattava nukke josta ilma valuu ulos vähitellen. Eräässä vaiheessa hahmot olivat laittaneet kasvonsa eteen Halloween- naamiot jotka olivat asunnossa edellisen illan Halloween- juhlan jälkeen.
Lopuksi molemmat hahmot syöksyivät vuorostaan kylpyhuoneeseen ja lopuksi ne katosivat valovälähdyksenä katon läpi.
 
Budden kiinnittää huomiota siihen että toistuvasti ilmestyksissä, kummitustapauksissa, ja myös muukalaishavaintojen yhteydessä hahmojen yksityiskohdat, kuten kasvot, jalat tai kädet ovat näkymättömissä. Baileyn tapauksessa Budden on sitä mieltä että hahmot tahallaan peittivät ( ehkä olemattomat ) kasvonsa Halloween- naamioilla juuri salatakseen sitä tosiasiaa että
heillä ei edes ollut  kasvoja.
Buddenilla  on selitys tähän: Kyseessä on ihmisen oma alitajunta joka on luonut nämä hahmot. Alitajunnan voima ei kuitenkaan riitä kaikkien yksityiskohtien
' luomiseen ' vaan se joutuu tyytymään karkeaan hahmoon. Budden toteaa että esim. lähihavaintotapauksissa ja sieppauksissa muukalaisten vaatteet ovat pääsääntöisesti ilman taskuja, nappeja, vetoketjuja jne. Budden viittaa taas siihen että alitajunnan voima ei ole riittänyt näiden yksityiskohtien ' luomiseen ' ja se joutuu tyytymään karkeaan, usein epämääräiseen,  hahmoon.
 
Jopa kun puhutaan ufoista Budden viittaa tähän alitajuntaan. Buddenin mukaan havaitsijan alitajunta pystyy luomaan fyysisiä esineitä   kuten ufoja. Eli kyseessä on sama ilmiö kuin poltergeistilmiössä jossa tavaroita siirretään, tavaroita katoaa ja ilmestyy jälleen uudelleen. Buddenin mielestä myös muukalaiset ja ufot ovat alitajunnan luomuksia. Ihminen luo itse nämä muukalaiset ja ufot ja siksi ne ilmestyvät yllättäen ja katoavat yhtä yllättäen, samoin kuin kummitukset ja ilmestykset.
Ja koska nämä ufot ja muukalaiset välillä ovat fyysisesti olemassa niin myös muut paikalla olevat voivat nähdä niitä, kuten Middletonin tapauksessa.
 
Buddenin mukaan ihmisen alitajunta käyttä ihmisen muistissa olevia muistoja luomistyössään. Ja kun ihmisen muisti usein on vajaavainen niin luodut hahmot ovat usein myös puutteellisia tai ihmeellisiä. Alitajunta, Buddenin sanojen mukaan, kierrättää luomistyössään vanhoja muistoja.
 
Budden ei unohda MIB: eja. Budden liittää kuitenkin MIB: it samaan ryhmään kuin edellämainitut hahmot, eli kummituksiin, ilmestyksiin ja  muukalaisiin. Kaikki ovat alitajunnan luomuksia. 
 
Buddenin mukaan poltergeistit ovat alitajunnan heikompia ilmaisuja ja esim. ufot alitajunnan voimakkaampia ilmaisuja.
Varsinkin henkilöt jotka ovat herkkiä erilaisille sähkö- ja elektromagneettisille kentille toimivat samalla tavalla kuin sähkökytkin ja voivat synnyttää ja sammuttaa poltergeist-, ufo- ja muita ilmiöitä.
Tästä syystä ko. ilmiöt ovatkin usein ' henkilökohtaisia ' eli niitä kokeva henkilö kokee että ne liittyvät häneen henkilökohtaisesti jollakin tavalla. Myös ufohavaitsijat ovat usein kertoneet että ufot ovat ' tietoisia ' havaitsijasta ja vuorovaikutuksessa häneen.
 
Usein kuitenkin esim. muukalaiset univormuissaan ovat tyhjiä ' kuoria'  koska alitajunta ei ole pystynyt täyttämään ' kuoria '.
Esim. ufotutkijat Pugh ja Holiday, tutkiessaan n. s. Dyfedin havaintoja, panivat merkille että havaitun avaruusmiehen maahan jättämät jalanjäljet olivat hyvin matalat, eli oli ikäänkuin avaruusmies ei olisi painanut paljon mitään. Pugh ja Holiday saivat sen käsityksen että havaittu avaruusmies oli vain tyhjä puku.
 
Buddenin mukaan esim. radioaallot eivät aina kulje suoraan vaakatasossa kuten niin moni uskoo, vaan ne leviävät myös alaspäin ja ylöspäin. Kun ne törmäävät johonkin heijastavaan esteeseen ne heijastuvat takaisin esim. vuorenseinästä laaksoon. Samalla samaan laaksoon voi tulla säteilyä muualta, vaikkapa jostakin toisesta lähettimestä, ja laaksoon voi syntyä paikka jossa on keskitetty suuri määrä säteilyä, säteilyn n. s.  ' kuuma paikka ' . Ihmiset jotka asuvat tässä laaksossa altistuvat tälle säteilylle ja varsinkin jos heidän joukossaan on ihminen joka on herkkä tällaiselle säteilylle niin hän sairastuu tästä säteilystä.
 
Tiede tunnustaa nykyisin että pallosalama on olemassa. Pallosalama on kuitenkin syntynyt luonnonilmiöiden tuloksena, mutta Buddenin mukaan ihmisen kaikki sähkö/ elektromagneettiset lähettimet voivat myös synnyttää vastaavan, mutta keinotekoisen pallon, jota Budden kutsuu ' electroformiksi ' (= ' sähkömuodoksi ').
Buddenin mukaan näillä electroformeilla on äly ja tämä äly reagoi ärsykkeisiin. Budden viittaa tässä esim. Hessdaleniin jossa havaittiin että '  electroform ' reagoi laservaloon.
 
Budden toteaa että hänen omien tutkimusten mukaan sieppaus- ja kontakti- ilmiöt tapahtuvat pääsääntöisesti mainitunlaisissa ' kuumissa paikoissa ' ja ovat säteilyn aiheuttamia.
Esimerkkinä hän ottaa Budd Hopkinsin kirjassa ' Intruders ' mainitun sieppausuhrin
Kathie Davisin joka kärsi lukemattomista vaivoista. Kaikki nämä vaivat johtuivat Buddenin mukaan säteilystä.
 
Buddenin tarkastelee myös sitä ilmiötä jota englantilainen ufokirjailija Jenny Randles on ristinyt ' OZ' - ilmiöksi. Randles puhuu ' muuttuneesta
tajunnantilasta ' , eli ympäristö hiljenee, kaikki äänet katoavat, muita ihmisiä ei näy jne.
Myös Budden puhuu muuttuneesta tajunnantilasta. Buddenin mukaan se on alitajunta joka synnyttää tämän tilan ja rakentaa henkilön ympärille keinotekoisen todellisuuden perustuen vanhoihin  muistoihin. Samalla tavalla kun videonauhuri niin alitajunta hakee henkilön muistista vanhoja muistoja ( ' vanhoilla ' voidaan ymmärtää vaikkapa viisi minuuttia vanhoja muistoja) ja sekoittaa näitä muistoja keskenään ja näyttää niitä yhä uudelleen ja uudellen. Tuloksena henkilö näkee ja kokee vääristyneen todellisuuden. Usea havaitsija onkin kertonut siitä että hän näkee ympäristön epäaitona, se saattaa olla tuttu ympäristö jossa kuitenkin on jotain väärin, tai sitten se saattaa olla ympäristö joka on täysin väärä vaikka henkilö on tutussa paikassa. Esim. autoilija näkee tien joka pitäisi olla mutkikas mutta onkin täysin suora. Buddenin mukaan henkilön alitajunta on rakentanut hallusinaation, perustuen vanhoihin muistoihin, mutta alitajunnan suorituskyky on kuitenkin puutteellinen eikä tämä keinotekoinen ympäristö olekaan täydellinen.
 
Jotta tämä alitajunta pystyy ( usein vajaavaisiin ) suorituksiinsa se vaati sen että ulkopuoliset ärsykkeet on poistettu. Tästä syystä esim. meediot toimivat pimeässä tai hämärässä (= valoärsykkeet on poistettu).
Ja samasta syystä autoilija usein näkee ufoja ajessaan yksin hiljaisella yöllisellä tieosuudella ( ulkopuoliset ärsykkeet poistettu).
Ja kun jokin yllättäen rikkoo hiljaisuuden, esim. äkkinäinen ääni tai valo, niin alitajunnan keinotekoinen luomus katoaa silmänräpäyksessä. Ufologiassa on varsin tuttua että havaittu ufo tai muukalainen katosi ' kuin olisi sammutettu valo' , tai 
' käänsin katseeni sekunniksi muualle, ja kun katsoin uudestaan niin se oli poissa ' .
 
Buddenin mukaan myös, jos usea henkilö joutuu samaan paikalliseen säteilykenttään niin he saattavat havaita saman ilmiön, mutta toiset henkilöt jotka ovat tämän kentän ulkopuolella eivät näe yhtään mitään ( Tämähän on hyvin tuttua ufologiassa. - Allekirj. huom.).
Budden kertoo jopa siitä kuinka hän itse nuoruudessaan kerran kokeili LSD: tä ja näki huoneen katossa kaksi valaisevaa pääkalloa. Samassa huoneessa ollut toinen henkilö näki samat pääkallot ja meni jopa niiden luo ja seurasi sormellaan pääkallojen ääriviivoja.
( Sen sijaan allekirjoittanut ei oikein pysty seuraamaan Buddenin n. s. punaista lankaa jossa Budden selittää kuinka on mahdollista että useat havaitsijat näkevät
täsmälleen saman  tai miltei saman  ilmiön) :
 
Jos pysytään ufologiassa, niin Buddenin mukaan siis sähkö ja elektromagneettiselle saasteelle herkkkien henkilöiden oma alitajunta synnyttää ufot, sieppaukset ja muukalaiset. Budden kiinnittää myös huomiota siihen että usein nämä säteilylle herkät henkilöt ovat kokeneet paranormaaleja ilmiöitä aikaisemminkin ennen mahdollista ufohavaintoa.
Buddenin ajatukset ovat varsin mielenkiintoisia ja suosittelen hänen kirjaansa kaikille ufologeille.
Budden on myös vuonna 1998 julkaissut kirjan ' Electric UFOs '  jota allekirjoittanut ei ole vielä lukenut.
 

Björn Borg, 18.11.2006