Bader, Chris:

Hancock House Publishers Ltd. , Surrey B. C. 1995. 144 sivua

 
 
Chris Bader on tähän kirjaan kerännyt yllämainituista yhdysvaltalaisista ja kanadalaisista osavaltiosta merkillisiä kohtaamisia. Kohtaamisilla hän ei tarkoita pelkästään ufohavaintoja vaan luettelee kirjassaan useita kohtaamisia n. s. Bigfootin ja muiden merkillisten olentojen kanssa ja myös Okanagan- järvessä asustavasta Ogopogo- merihirviöstä tehtyjä havaintoja.
Ufoista Bader kertoo sivuilla 9- 45 jonka jälkeen hän siirtyykin Bigfootiin joka saa huomattavan paljon tilaa kirjassa. Hiukan erikoinen asia tässä kirjassa ( ainakin allekirjoittaneen lainassa olevassa kappaleessa) on se että  sivut 97- 112 ovat kirjassa ylösalaisin joka seikkaa vaatii lukijalta hiukan ylimääräisiä ponnisteluita.
 
Ufohavainnoista Bader on valinnut muutamia tapauksia jotka ovat saattuneet
' Northwestissa' ( eli ' luoteessa' ) vaikkakin joku saattaa miettiä että kuuluuko nyt sitten pohjoisessa sijaitseva Alaska tähän maantieteelliseen alueeseen vai ei.
Lukijan on myös hyvä muistaa että ' Washingtonilla ' Bader tarkoittaa luoteessa sijaitsevaa Washingtonin osavaltiota, eikä USA: n  pääkaupunkia ( Washington D. C. ).
 
Valikoiduista ufotapauksista Bader kertoo sitten lyhyesti esim. JAL- liikennekoneen ufohavainnosta Alaskan yllä vuonna 1986, Trentin vuonna 1950 McMinnvillessa, Oregonissa otetuista valokuvista, Kanadan British Columbiassa asuvasta Dorothy Izattista ( josta  allekirjoittanut on kertonut Peter  Guttillan kirjan ' Contact With Beings of Light'  esittelyn yhteydessä) .
Kuuluisin Baderin esimerkeistä on tietysti Arnoldin kuuluisa havainto joka tapahtui Washingtonin osavaltiossa vuonna 1947. Myös Maury Islandin tapaus on päässyt mukaan Baderin kirjaan koska se sattui Tacomassa lähellä Seattlea.
 
Bader muistaa myös intiaanien reservaattialueen Yakiman josta on kirjoitettu jopa kirjakin ja kertoo tästä alueesta jopa 7 sivulla. Kumma kyllä Bader ei mainitse lainkaan Yakimasta tehtyä tutkimusta jonka CUFOs rahoitti ja jonka suoritti David Akers.
 
Koska Bader antaa ufoille tilaa vain 45 sivua niin on selvää että suurin osa Baderin esimerkeistä mainitaan vain ohimennen.
 
Ehkä tyypillistä nykyajalle ja amerikkalaiselle elämäntyylille on kertomus Aileen Bringle- nimisestä naisesta joka omien sanojensa mukaan siepattiin ufoon jo 17- vuotiaana.
Myöhemmin rva Bringle perusti kontaktiryhmän sieppausuhreille ja johti toimintaa asuntovaunustaan käsin Federal Way' sta, Washingtonista.
Kirjan kirjoittamisen aikaan rva Bringlen tukiryhmä ( UFOCCI) oli kasvanut järjestöksi jolla oli toimipaikkoja 65 eri paikkakunnalla.
 

Björn Borg, 27.2.2006