Andrews, George C.:

Illuminet Press, Lilburn, Ga.1993 . 359 sivua

 
 
George Andrews on kirjoittanut kolme ufokirjaa :
 
Andrews,George C.:Extraterrestrials Among Us.Llewellyn Publications,St.Paul,
  Minnesota1986.
Andrews,George C.:Extraterrestrials and Their Reality.
Andrews, George C. : Extra-Terrestrial Friends and Foes. Illuminet Press, Lilburn, Ga.1993.
 
 
Näistä kirjoista olen aikaisemmin näköjään lukenut kirjan ' Extraterrestrials Among Us ' koska se on omien kirjojeni yhteisessä lähdeluettelossa numerolla 309) mutta itse asiassa en muista enää lukeneeni tuota kirjaa koska siitä on niin pitkä aika.
 
Juuri tämä kirjakappale jonka olen saanut lainaksi näyttää kuuluneen edesmenneen ufoharrastajan Teuvo Laitisen kirjastoon koska siinä on hänen ex- librinsä.
 
Panen samalla merkille että kirja näyttää siltä ettei sitä ole lainkaan luettu aikaisemmin, tai vaihtoehtoisesti sitä on käsitelty harvinaisen varovasti niin että se näyttää ihan lukemattomalta.
 
Heti kirjan alussa Andrews viittaa kahden tunnin dokumenttifilmiin  nimeltään UFO COVER -UP?...LIVE! joka Andrewsin mukaan lähetettiin televisiossa 14.10.1988 samanaikaisesti sekä USA: ssa että Neuvostoliitossa ja jossa oli mukana viranomaisia sekä USA: sta että N- liitosta.
 
Andrewsin mukaan tämä viittaa selvästi siihen että viranomaiset molemmisa maissa olivat dokumentin takana ja tästä syystä Andrews kutsuu tuota filmiä ' puoliviralliseksi ' .
 
Vaikka allekirjoittanut on silloin tällöin kuullut mainittavan tuosta filmistä niin ikävä kyllä niin en ole millonkaan nähnyt sitä eikä se myöskään löydy esim. Youtubesta.
 
Kirjan alkusivuilla törmään asiaan joka lievästi sanottuna hämmästyttää minua.
 
On varsin tunnettu tosiasia että USA: n puolustusvoimien ohjeissa AFR 200- 2 ja JANAP - 146 on säädetty miten pitää toimia jos havaitsee ufon ja JANAP -146: ssa on säädetty jopa 10 vuoden vankeus ja/tai 10.000 dollarin sakosta jos paljastaa ulkopuolisille ufosalaisuuksia.
 
Andrews kertoo kirjassaan että nuo määräykset ovat salaisia ja hän kertoo että niihin viitataan  eri lähteissä ja tästä syystä Andrews uskoo  että ne ovat todellakin olemassa.
Andrews viittaa mm. kongressin ufojulkaisuun ' The UFO Enigma ' vuodelta 1983 sekä merkillistä kylläkin ranskalaisen kenraalin L. M. Chassinin esipuheeseen Aimé Michelin kirjassa joka julkaistiin vuonna 1969.
Mm. näiden lähtieden perusteella Andrews tulee siihen tulokseen että kyllä nuo määräykset todellakin ovat olemassa ja että ne todennäköisesti  ovat astuneet voimaan vuonna 1954.
 
Allekirjoittaneen hämmästys tästä ' uutisesta ' johtuu siitä että nuo määräyksethän ovat varsin hyvin tunnettuja ja niistä on kerrottu lukuisissa kirjoissa.
 
Esim. allekirjoittaneen omassa kirjassa ' Tosiasioita ufoilmiöstä '  kerrotaan tuosta AFR- 200
- määräyksestä ja sen tiedon kohdalla on jopa 55 eri lähdeviitettä ja kerrotaan jopa tuon määräyksen eri päivityksistä ja missä se on julkaistu kokonaisuudessaan ja että se alunperin astui voimaan 26.8.1953.
Lisäksi allekirjoittaneen samassa kirjassa kerrotaan JANAP- 146 määräyksestä ja mainitaan jopa 62 eri lähdettä tälle tiedolle.
Ja lisäksi allekirjoittaneen kirjassa on otteita molemmista määräyksistä.
 
Joten vaikka Andrewsilla ei ole tarkkaa tietoa noista määräyksistä niin muilla on, jopa Suomea myöten.
 
Andrews ottaa esille eräitä varsin tunnettuja kansainvälisiä ufohavaintoja ja kertoo kuinka lehdistöllä on  tapana laskea leikkiä ufouutisilla vaikka alkuperäisissä havainnoissa leikinlasku on ollut kaukana.
Andrews kertoo hyvintunnetusta havainnosta joka tehtiin Brasiliassa 19.5.1986 jolloin useita ufoja havaittiin Brasiliassa ja johti siihen että niiden perään lähetettiin jopa hävittäjiä.
Brasilian silloinen ilmailuministeri Lima kertoi asiasta jopa lehdistötilaisuudessa.
 
( Allekirjoittaneellakin on tuo Liman lehdistötilaisuus nauhalla ).
 
Andrews kertoo kuinka uutispalvelu UPI oli kertonut tapauksesta mutta puhui leikillisesti
' ping- pong- palloista '.
Andrews kertoo kuinka tri Willy Smith oli tutkinut asiaa ja todennut ettei yksikään brasilialainen lähde maininnut sanallakaan ' ping- pong- palloja ' vaan sen oli keksinyt
UPI: n toimittaja omasta päästään.
 
Andrews huomauttaa kuinka  edelleen on hyvin tavallista että vaikka ufohavainto olisi miten vakuuttava tahansa niin lehtien toimittajilla on tapana vesittää havaintoja n. s.
' huumorillaan ' .
 
Sivulla 22 kirjan luonne muuttuu ja tekijän varsinaiset ajatukset rupeavat paistamaan läpi.
 
Tämä muutos alkaa vihjaisulla että englantilainen varsin tunnettu ufokirjailija Jenny Randles eli BUFORAn entinen tutkimuspäällikkö, olisi itse asiassa hallituksen salainen agentti jota oli ujutettu BUFORAan.
 
Sivulla 35 Andrews pääsee jo Hynekiin ja väittää että Hynek olisi ollut ' CIA: n alajärjestön OSI: n agentti.
Ja sivulla 36 Andrews osoittaa jopa Jacques Valleeta ja kysyy että onko myös hän OSI: n agentti?
 
Todettakoon tässä yhteydessä että ainakaan allekirjoittanut ei ole milloinkaan aikaisemmin kuullut kenenkään väittävän että Hynek olisi ollut OSI: n agentti.
 
Allekirjoittanut ei voi olla kommentoimatta tätä Andrewsin väitettä edelleen seuraavista syistä:
 
-Ensinnäkin USA: n oikeusministeriön alainen OSI ( Office of Special Investigations ) on keskittynyt natsirikollisten etsimiseen USA: ssa.
-Toiseksi on olemassa AFOSI ( Air Force Office of Special Investigations ) joka ei ole CIA: n alajärjestö vaan Wikipedian mukaan se on USA: n ilmavoimien alainen organisaatio.
Uskon että Andrews kyllä tarkoittaa AFOSIa vaikka puhuukin vain OSI: sta.
-Kolmanneksi niin ottaen huomioon kuinka avoimen kriittisesti Hynek suhtautui USA: n ilmavoimien ufotukimuksiin sen jälkeen kuin hän oli eronnut ilmavoimien konsultin tehtävästä niin tilanteeseen ' istuu huonosti ' että Hynek olisi voinut olla AFOSIN agentti.
 
 
 
Kun päästään kirjan sivulle 35 niin allekirjoittaneen ja Andrewsin käsitys ufologian historiikista rupeavat jo menemään pahasti ristiin.
 
Tuolla sivulla Andrews nimittäin väittää että ' YK: n pääsihteeri  U Thant ja vuoden 1966 jäsenvaltiot olivat vakuuttuneita siitä että Colorado- yliopiston TIETEELLINEN UFOTUTKIMUS oli  pantu alulle takaamaan  Pentagonin ufoarkistojen luotettavuutta ja uskottavuutta ja että tämä saisi median synnyttämän ufokuumeen loppumaan ' .
 
Vaikka olen tässä vaiheessa vasta tämän kirjaesittelyn alussa niin silti tässä on nyt pakko pysähtyä ja miettiä hiukan mitä Andrews väittää:
- ensinnäkin allekirjoittanut ei ole milloinkaan kuullut tällaista väitettä aikaisemmin.
- ja toiseksi mistä ihmeestä Andrews tietää mitä U Thant ja YK: n jäsenvaltiot ovat
  ajatelleet asiasta vuonna 1966 ? Mistä Andrews muka olisi saanut tietoa siitä mitä kaikki
  jäsenvaltiot ajattelivat vuonna 1966  jos ajattelivat ylipäänsä yhtään mitään Condon-
  komiteasta ?
 
Ja samalla sivulla Andrews väittää että 20.2.1967 " ennenkuin Komitea aloitti työskentelynsä niin CIA antoi tri Edward U. Condonille tarvittavat ohjeet. KOKOUS OLI SALAINEN . "
Näin pitkälle Andrews .
 
Mutta omassa kirjassani ' Tosiasioita ufoilmiöstä ' kerrotaan että Condon- komitea aloitti työnsä jo lokakuussa 1966  ja kun tuossa omassa kirjassani on jopa 74 lähdeviitettä asiaan niin on pakko uskoa että Andrews on tuossa väärässä sen kanssa milloin  komitea aloitti työnsä.
 
Olen aikaisemmin muiden kirjojen kirjaesittelyiden yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen kuinka Wilhelm Reich näyttää kiinnostavan ufokirjailijoita edelleen vaikka hänen kuolemastaan on jo noin 50 vuotta.
 
Reich mainitaan kirjassa kuin kirjassa nykyisin mutta hämmästyn silti kun taas kerran törmään häneen tässä Andrewsin kirjassa.
 
Andrews on omistanut Reichille koko toisen luvun ja kertoo siitä kuinka Reich keksi
 ' cloudbusterinsa ' ja Reichin käyttämästä ufonimestä ' Ea ' .
 
Sen sijaan on surullista lukea siitä kuinka Reichin tytär tri Eva Reich kävi noutamassa vankilassa kuolleen isänsä ruumiin ja havaitsi että ruumiinavauksen yhteydessä Reichista oli poistettu kaikki sisäelimet eikä niitä edes oltu laitettu takaisin ruumiiseen.   
 
 
Tämän jälkeen Andrews syventyy aiheeseen ' natsit ja ufot ' ja kirjoittaa siitä aika ristiriitaisesti.
 
Andrewsin mukaan Hitlerillä oli käytettävissään teknologiaa jota oli saanut muukalaisilta mutta Andrewsin mukaan Hitler ei kuitenkaan saanut käyttöönsä aivan viimeisintä muukalaisten teknologiaa koska sitä he eivät luovuttaneet Hitlerille.
 
Andrews eksyy tässä nyt aika paljon salaliittoteoriohin ja väittää että saksalaiset ovat jatkaneet työtään CIA: n leivissä.
 
Sen jälkeen Andrews kertoo että kun natsit hävisivät sodan niin muukalaiset hylkäsivät heidät samalla tavalla kuin ihmisillä on tapana hylätä appelsiinikuoren, eli kun siitä ei ole enää mitään hyötyä niin se heitetään pois.
 
 
Andrews tuo esille sen ikivanhan kysymyksen ' että jos Hitler sittenkin pääsi
pakenemaan ' ja  väittää myös että venäläisten mukaan niin Hitlerin ruumis itse asiassa ei ollutkaan Hitlerin ruumis.
 
( Tämä sotii kyllä vastikään televisiosta tulleessa ohjelmassa kerrottuja asioita vastaan. Tuossa ohjelmassa venäläiset esittelevät Hitlerin kalloa ja kertovat sen tutkimuksesta.

Lisäksi on hyvä muistaa että Hitler kirjan julkaisemisen aikaan olisi ollut 94- vuotias ja tänään  119- vuotias ) .
 
 
Andrews tuo kuitenkin esille yhden asian jota en ole nähnyt aikaisemmin ja joka mielestäni on aika naseva:
 
Andrews toteaa että jos natseilla olisi ollut käytettävissään yksi ainoakin lentävä lautanen niin he olisivat sillä murskanneet liittoutuneiden kaikki ilmavoimat ' tuosta vaan ' ja todennäköisesti myös armeijat.
Ja Andrewsin mukaan koska näin ei tapahtunut niin natseilla ei ollut käytettävissään mitään lentävää lautasta.
 
Andrewsin logiikka on kyllä allekirjoittaneen mielestä aika hyvä tässä asiassa.
 
Tämän jälkeen Andrews kuitenkin kertoo että saksalainen ' lentävä lautas '- suunnittelija Miethe olisi sodan jälkeen ollut yhteystyössä kanadalaisten kanssa ja ollut mukana rakentamassa kanadalaisen AVROn lentävää lautasta ( josta tuli fiasko ) .
 
Allekirjoittaneen on tähän todettava että kun olen tutustunut tähän väitteeseen että Miethe olisi ollut yhteistyössä AVROn kanssa niin Andrews liikkuu kyllä hyvin heikolla jäällä sillä esim. allekirjoittaneen omassa kirjassa on tusinoittain lähdeviitteitä AVROn epäonnistuneeseen lautasprojektiin eikä Mietheä mainita yhdessäkään niistä.
 
Päinvastoin niin eräässä aika tuoreessa televisiodokumentissa niin kerrotaan että AVRO- projektia johti insinööri Frost ja lisäksi tuossa ohjelmassa haastatellaan Frostia.
 
Kirjan luvussa 4 kerrotaan sitten jostain syystä lähellä Dallasia sijaitsevasta Whitney- järvestä jossa on tapahtunut useita merkillisiä katoamisia.
 
Tämän jälkeen Andrews siirtyy kadonneisiin lapsiin ja toteaa että eräällä alueella jossa on havaittu paljon ufotoimintaa niin 3.000 lasta on kadonnut jäljettömiin.
Andrews kertoo asiantuntijoista joiden mielestä rikolliset sieppaajat eivät voi olla kaikkien näiden tapausten takana koska rikollisissa sieppaustapauksissa löytyy loppujen lopuksi joko lapsi tai lapsen ruumis.
Mutta viranomaiset eivät ole löytäneet näitä 3. 000 kadonnutta lasta, ei elävinä eikä kuolleina.
 
Andrewsin vihjaisu on ilmiselvä: Ufot sieppaavat lapsia ja vievät heitä mennessään eivätkä nämä lapset  ikinä tule takaisin.
 
 
Kirjan viidennessä luvussa Andrews kertoo eri maiden kansansaduista kuten kreikkalaisten ja intialaisten kansansaduista ja osoittaa niissä olevia yhtäläisyyksiä.
 
Andrews syventyy myös Fatiman tapaukseen ja huomauttaa erityisesti että kun paikalla oli viimeisen ilmestyksen aikaan arviolta 50.000 - 70.000 ihmistä niin näistä vain yksi eli Lucia- tyttö näki ilmestyksessä olentoja joita hän tulkitsi Neitsyt Maariaksi, Joosefiksi ja Jeesuslapseksi.
 
Muut paikalla olleet näkivät kylläkin tanssivan auringon ja erilaisia valoilmiöitä mutta eivät nähneet mitään olentoja.
 
Tästä Andrews siirtyy sitten jugoslavialaiseen Medjugorje- tapaukseen ja kertoo asian joka ainakin allekirjoittaneelle on uusi.
 
Andrews kertoo nimittäin että myös Medjugorje- tapauksessa on nähty tanssiva aurinko  jopa kahden päivän aikana samalla tavalla kuin Fatimassa.
 
Andrews tuo esille ajatuksen että ilmestykset Medjugorjessa liittyisivät jollakin tavalla
Balkanin sotiin ja levottomuuksiin.
 
Asia joka luonnollisesti kiinnittää allekirjoittaneen huomiota on se että Andrews kertoo että
Melbourneläinen miljonääri Leon Le Grand VHS- videokamerallaan on kuvannut Medjugorjessa näkyvän tanssivan auringon.
 
Tästä saan tietysty ajatuksen tarkistaa Youtubesta olisiko siellä sattumalta tuo Le Grandin video.
Ikävä kyllä niin en löydä sen nimistä videota Youtubesta vaikka löydänkin muita, mm. yksi joka on filmattu 25.6.2006 ja jossa näkyy aurinko jonka keskellä on musta pyöreä pallo.
 
Andrews omistaa myös kontaktihenkilö Billy Meierille useita sivuja ja tri Deardorffin  analyysille n. s. Immanuel- ainestosta useita sivuja.
 
Tämän jälkeen allekirjoittaneen mielestä kirjan sisältö muuttuu sillisalaatiksi salaliittoteorioineen jossa salaliittoja nähdään joka puskan takana ja tuodaan esille
' todisteita ' tai ' näyttöä ' salaliittojen olemassaolosta.
 
Saamme kuulla mm. että Rasputin sai käskyjä sähkösanomissa jotka oli lähetetty Ruotsista ja että vuonna 1929 oli olemassa ' Skandinaavinen linkki salaperäisiin ' 72 ' : een ( jotka hallitsevat maailmaa ) ja että tämä skandinaavinen linkki oli liettualainen Otto von Pautenas joka oli liettualainen valtion virkamies.
( Tuo ' skandinaavinen '  linkki tuohon liettualaiseen henkilöön ei oikein ' aukene ' allekirjoittaneelle ).
( Wikipedia ei tunne ketään Otto von Pautenasia ) .
 
Toinen pohjoismainen linkki oli Andrewsin mukaan Tukholmassa sijaitseva pankki ' Nya
Bank joka oli rahoittanut sekä bolsjeviikit että natsit ' .
 
Andrews viittaa myös ' hyvään ystäväänsä '  Bix Chandleriin joka kertoo että filmi
' Kolmannen asteen yhteys ' oli valtion rahoittama tarkoituksena totuttaa ihmisiä Harmaisiin mutta että Harmaat pettivät USA: n hallituksen.
 
Filmissä näkyvä emoalus oli kuulemma tehty oikean esikuvan mukaan. 
 
 
Allekirjoittaneen on myönnettävä että kirjan tässä kohdassa menetän n. s  punaisen langan enkä tiedä oikein ' missä mennään ' .
 
Kirjan kuudennen luvun on kirjoittanut tri Jean Mundy ja sen otsikko on ' Sieppaus: Oliko se vain unta ? '
 
Tutustuttuani tähän lukuun niin olen ikävä kyllä sitä mieltä että tämä luku tulee aiheuttamaan vaikeuksia monelle lukijalla.
 
Olen tätä mieltä sen johdosta että kuten kaikki tiedämme niin Hynek julkaisi jo kauan sitten taulukkonsa jossa hän luokittelee ufohavainnot mm. sen mukaan kuinka lähellä ufo on ollut.
 
Jos ufo on ollut lähempänä kuin 150 m niin Hynek puhuu lähituntumasta ja näitä lähituntumia Hynek jakaa sitten vielä kolmeen alaluokkaan ( 1- 3 asteen lähituntumat ).
Myöhemmin muut ovat lisänneet Hynekin luokkiin esim. 4 asteen lähituntuman joka käytännössä tarkoittaa sieppauksia.
 
Mielestäni varsin onnettomalla tavalla Mundy julkaisee nyt oman muunnelmansa tuosta Hynekin luokittelutaulukosta mutta sillä tavalla että Mundy omalla muunnelmallaan tarkoittaa vain  sieppauksia ja niiden alaluokkia. Mundy siis puristaa sieppaukset väkisin taulukkoon jossa hän käyttää samat termit  kuin Hynek ja tämähän on varsin onnetonta nimenomaan sen takia että Mundy myös määrittelee nämä eri luokat ihan omalla tavallaan.
 
On itsestään aika selvää että lukija varsin helposti menee sekaisin Hynekin ja Mundyn määritelmissä ja sekoittaa niitä keskenään.
Myös allekirjoittaneen piti miettiä ennenkuin tajusin mitä Mundy itse asiassa tarkoitti.
 
Lisää ongelmia tämä Mundyn taulukko aiheuttaa kaiken lisäksi se fakta että tunnetusti fil. tri  Eddie Bullard on julkaissut tutkimuksensa jossa hän kertoo että sieppauksissa noudatetaan tiettyä kaavaa joka miltei aina on täsmälleen sama huolimatta siitä missä ja koska sieppaus tapahtuu.
Bullardin kaava on yleisesti käytetty ufologiassa ja jopa Andrews toistaa sen kirjansa sivuilla 91- 93 ( vaikkakin hän on pudottanut pois Bullardin kirjansa hakemistosta ).
 
Joten mihin me tarvitsemme Mundyn kaavan joka vain aiheuttaa sekaannusta Mundyn ja Hynekin välillä  ja joka poikkeaa täysin Bullardin kaavasta ?
 
Mielestäni Mundyn kaava on turha keksintö  tai sitten hänen olisi pitänyt antaa sille nimen joka selvästi  heti osoittaisi että kyseessä on Mundyn kaava.
 
Pakolliset runot jotka miltei aina ovat mukana naisten kontaktikertomuksissa ovat myös mukana tässä luvussa.
 
Kirjan seitsemännessä luvussa Andrews omistautuu jo täysin muukalaisille ja salaliittoteorioille.
Andrews kertoo että tämän luvun teksti perustuu nimettömän kontaktihenkilön tietoihin ja hän myöntää itsekin että asiaan liittyy paljon spekulointia.
 
Tässä luvussa kerrotaan kuinka ensimmäiset atomiräjähdykset houkuttelivat Maapallolle lukuisia eri avaruusrotuja.
 
(  Tässä kohtaa allekirjoittanut ei voi olla huomauttamatta että joku on joskus huomauttanut siitä että ihmiset kyllä yliarvioivat ensimmäisten atomiräjähdysten
merkitystä maailmankaikkeudessa sen johdosta että verrattuna niihin ilmiöihin joita jatkuvasti nähdään mahtavassa universumissa niin ihmisen atomiräjähdys ei kyllä ole hyttysen arvoinenkaan ).
 
Joka tapauksessa Andrewsin nimettömän tuttavan tekstin mukaan Maapallolle saapui kaksi rotua.
Toinen oli Harmaat jotka ovat kotoisin aurinkokunnasta joka sijaitsee Rigelin ympärillä.
Harmailla on ongelmia rauhasten kanssa, etenkin talirauhasten ( ! ) ( sebaceous glands ) kanssa joka aiheuttaa sen että ruoan sulattaminen on vaikeaa ihon kautta. ( ! ).
 
Kirjan mukaan Harmaat ovat ne jotka ovat syyllisiä karjansilpomisiin ja heillä on sopimus hallituksen kanssa tästä asiasta ja he olivat yhteydessä Hitleriin.
 
Karjasta saadun ravinnon he nauttivat ihohuokosten kautta.
 
Jos karjaa ei ole saatavilla he korvaavat karjan ihmisillä.
 
Stealth - ja Star Wars- teknologia on saatu  Harmailta ja natsitiedemiehet loivat AIDS- viruksen Harmailta saadun tiedon perusteella.
 
Toinen rotu on ' Ruotsalaiset ' eli ' Vaaleat ' . He tulevat aurinkokunnasta joka kiertää Procyonin ympäri joka on kaksoistähti Pienessä Koirassa. He tulevat planeetalta joka kiertää Procyonin ympäri.
Nämä Vaaleat ovat suorittaneet kokeita keinosiemennyksen kanssa ja rodunjalostusta primitiivisen ihmisen kanssa.
 
 
Kirjassa kerrotaan että muinaiseen aikaan Maapallo jaettiin neljään osaan joista   Vaaleat, Harmaat, Capella- järjestelmästä kotoisin olevat reptiiliolennot sekä olennot Arcturus- järjestelmästä saivat oman osan.
 
Kirjassa kerrotaan myös että avaruussukkula Challenger räjäytettiin sen johdosta että sillä oli mukana radioaktiivista jätettä jota oli tarkoitus ampua avaruuteen.
 
Kirjan mukaan tämä estettiin räjäyttämällä sukkula ennenkuin se ehti lähettää avaruuteen säteilevän lastinsa.
 
Kirjassa todetaan että sen sijaan radioaktiivista jätettä voitaisiin lähettää miehittämättömällä  avaruusaluksella törmäyskurssilla ' kohteeseen josta on tulossa supernova ' .
 
Tällaista tekstiä allekirjoittanuthan ei voi olla kommentoimatta.
 
Ensinnäkin voidaan kysyä että onko parempi että Challenger väitettyine lasteineen räjäytettiin Maan ilmakehässä niin että väitetty radioaktiivinen lasti levisi Maan ilmakehään sen sijaan että se olisi lähetetty jonnekin kaukaiseen avaruuteen ?
 
Toiseksi voidaan tutkia tuota supernova- ideaa lähemmin.
 
Mistä tähtitieteilijät tietävät missä ja koska räjähtää seuraava supernova?
Tai tietävätkö?
Ja tässä on myös hyvä muistaa se että ne supernovat jotka me näemme täällä Maan päällä  ovat räjähtäneet jo miljoonia vuosia sitten ennenkuin me näemme ne.
 
Ja kolmanneksi sitten vielä se että jonkun Challengerin väitetty radioaktiivinen lasti on kyllä riskitekijä joka on hyvin, hyvin pieni verrattuna kaikkeen siihen säteilyyn joka on olemassa avaruuden eri osissa.
 
Kirjan mukaan pelkästään USA: ssa elää yli 1.000 ihmistä jotka ovat jälkeläisiä avaruusolennoille tai ovat avaruusolentojen ja ihmisen risteytystuloksia.
Näistä noin 200 tietävät mistä he ovat kotoisin.
 
Kirjan kuudes lukuhan oli tri Jean Mundyn kirjoittama ja allekirjoittanyt yllättyy hiukan kun nyt huomaan että myös kahdeksas luku on jonkun toisen kuin Andrewsin kirjoittama .
 
Yleensähän kirjan kannessa lukee jos kirjassa on muita kirjailijakumppaneita tai sitten kerrotaan että kirjan on toimittanut  ' se ja se ' henkilö.
 
Mutta kun muita kirjailijoita pulpahtaa yllättäen esille Andrewsin kirjassa niin se yllättää hiukan lukijaa joka ei ole valmistautunut siihen että mukana on myös muita kirjailijoita kuin kannessa on kerrottu.
 
Joka tapauksessa niin kirjan kahdeksas luku on kokonaan Linda Moulton Howen kirjoittama ja hän kopioi kirjassaan aika pitkälle oman kirjansa ' An Alien Harvestin ' tekstiä .
 
Koska itse olen kirjoittanut kirjaesittelyn juuri tuosta kirjasta niin en lähde tässä nyt toistamaan kirjassa /kirjaesittelyssäni jo esille tuomia asioita mutta sen verran voin muistuttaa lukijoita että Howe tässä Andrewsin kirjassa toistaa kertomuksen siitä kuinka hänet kerran kutsuttiin Kirtlandin sotilastukikohtaan ja kuinka eräs agentti siellä näytti Howelle asiakirjoja joissa kerrottiin siitä että USA: n armeja oli hyvinkin perillä ufoista ja niiden miehistöistä.
 
Howe toistaa myös monella sivulla haastattelua jonka hän teki Englannissa sijaitsevan Bentwatersin tukikohdan vuoden 1980 ufotapahtuman silminnäkikjälle  Larry Warrenille.
 
Kirjan luvussa 9 Andrews kertoo että ' lähteestä joka on hyvin lähellä hallituksen ylintä johtoa hän on kuullut että hänen kirjassaan esilletuodut asiat pitävät paikkansa ' .
Välittömästi tämän jälkeen hän paljastaakin mikä tämä lähde on ja se on lentäjä John Lear.
 
Tästähän voidaan olla mitä mieltä tahansa että miten lähellä John Lear on ' hallituksen ylintä johtoa ' , siitähän esim. allekirjoittaneellahan ei ole mitään tietoa.
 
Joka tapauksessa Andrews omistaa suuren osan tästä luvusta John Learille ja kertoo eri salaliittoteorioista, MJ- 12 - asiakirjoista ja siitä kuinka avaruusolennot ovat saaneet aikaiseksi eri asioita täällä Maan päällä.
Andrewsin mukaan avaruusolennot olivat myös esim. Robert Kennedyn ja  Martin L.
Kingin murhien takana ja olivat aiheuttaneet myös ammuskelua eri koulussa ja todennäköisesti he olivat myös John Lennonin murhan takana.
 
Näitä murhia he olivat järjestäneet käyttämällä RHIC- EDOM- menetelmää jossa he olivat tehneet joistakin yksilöistä elektronisia robotteja jotka tottelivat heille annettuja käskyjä.
 
Andrewsin mukaan maailmassa on myös runsaasti muukalaisten tukikohtia ja kirjassa luetellaan useita paikkakuntia missä niitä sijaitsee USA: ssa ja USA: n ulkopuolella.
 
Eräs paikka on USA: n Dulcessa sijaitseva paikka josta on kirjoitettu jopa kirjakin eli Jason Bishopin ' The Dulce Base ' jossa Bishop kertoo ko. tukikohdasta tarkastikin.
 
Todettakoon rehellisesti että ainakin allekirjoittaneen on hiukan vaikeata sulattaa tällaista että olisi olemassa tällaisia valtavan kokoisia maanalaisia tukikohtia yksinkertaisesti sen takia että mielestäni maan pinnalla pitäsi kyllä näkyä merkkejä tällaisesta.
Tai lainatakseni Jacques Valleeta: " Kuka vie roskat ulos " ?
 
Kirjan luvussa 10 törmään vanhaan ' tuttavaani ' fil. tri J. F. Gilleen.
Vanhaksi ' tuttavaksi ' sanon Gilletä sen johdosta että kirjoittaessani kirjaani
' Tiedemiehet ja ufot ' niin törmäsin kahteen fil. tohtoriin joista toinen oli ranskalainen CNRS: n tutkimuspäällikkö fil. tri Jean- Francois Gille ja toinen oli amerikkalainen fil. tri John F. Gille.
 
Nämä ' kaksi ' Gilleä sekoitti käsikirjoitustani jossain määrin ja jouduin sitten syventymään ihan kunnolla asiaan ja ottamaan selvää mistä oli kysymys.
Vähitellen sitten selvisi että kyseessä olikin sama henkilö joka oli ranskalainen  mutta muuttanut USA: han jolloin hän oli myös ' amerikkalaistanut '  nimensä.
 
Tässä kirjassa Gille kertoo omasta ufohavainnostaan jonka hän teki yhdessä kuuden muun henkilön kanssa vuonna 1988.
 
Gille kertoo omasta ufohavainnostaan jonka hän teki 2408 metrin korkeudessa Archuleta- vuorella New Mexicossa 23.10.1988 kello 19:51 yhdessä 6 muun havaitsijan kanssa:
 
" Kohde liikkui kurssilla etelästä pohjoiseen noin 3 km: n matkan ja pysähtyi erittäin lähelle vuoren huippua nähtynä 25- 35 asteen korkeudessa verrattuna horisonttiin jolloin kohteen on täytynyt olla noin 2600- 2700 metrin korkeudessa.
( Havaitsijat olivat itse 2408 metrin korkeudella ) . Arvioitu lähin etäisyys havaitsijoista 440 metriä. Arvioitu etäisyys pysähtyneeseen kohteeseen 450 metriä.
Havaintoaika: Muutama sekunti ( erään havaitsijan mukaan 5- 6 sekuntia ).
Kohde oli valaiseva ja äänetön ja teki äkkipysähdyksen jolloin se muuttui erittäin kirkkaaksi valaisten ainakin puolet taivaasta jolloin myös näkyi keltaisia, vaaleanpunaisia ja vihreitä värejä jotka kipinöivät ikäänkuin ilotulitusraketti. Kohteen keskipisteessä näkyi myös jonkinlaista utua. Tämän jälkeen kohde ikäänkuin romahti sisäänpäin ja katosi . "
 
 
Tässä kirjoituksessaan Gille lainaa sitten Lucien H. Cometta- nimisen henkilön kirjoitusta jopa 10 sivun verran.
Cometta väittää kirjoituksessaan että on olemassa maailmanlaajuinen salaliitto jonka keskus sijaitsee Australian Pine Gap- tukikohdassa.
Comettan mukaan Australian uusi parlamenttirakennus on suunniteltu ja rakennettu uutta maailmanhallitusta varten ja sieltä tullaan johtamaan maailmaa kunhan salaliittolaiset vain ensin ehtivät toteuttaa suunnitelmiaan. Näissä kuvioissa on sitten kuten tavallisesti muutenkin  mukana Rockefellerit ja Rooman klubi jne. , jne.
Cometta viittaa tässä asiassa Peter Sawyer- nimiseen henkilöön joka on tutkinut näitä asioita.
 
Lukijan kannalta tällainen teksti rupeaa olemaan aika raskas luettava.
Tällä en tarkoita edes itse salaliittoteoriaa josta saa olla puolestani mitä mieltä tahansa vaan sitä tosiasiaa että kyseessähän on Andrewsin kirja jossa hän lainaa Gillen tekstiä joka lainaa Comettan tekstiä joka vuorostaan lainaa Sawyerin tekstiä.
 
Eli lukija joutuu syvemmälle ja syvemmälle tässä kirjoittajien hierarkiassa.
 
Kirjan luku 11 on varsin pitkä eli jopa 50 sivua.
Sivulla 231 kerrotaan että vuonna 1999 useita ufoja laskeutuu Maahan ja perustetaan Maailmanhallitus.
 
Kirjahan on julkaistu vuonna 1993 eli kuusi vuotta ennen vuotta 1999, mutta kun nyt luen sitä niin vuodesta 1999 on kulunut 9 vuotta enkä ainakaan minä ole tietoinen mistään Maailmanhallituksesta.
Eilen, 6.12.2008 vietettiin tavalliseen tapaan Suomen itsenäisyyspäivää ja presidentti Tarja Halonen järjesti tavanmukaisen vastaanoton presidentinlinnassa.
Maailmanhallituksesta ei ole tietoakaan.
 
Ei tarvitse lukea tätä lukua kauan ennenkuin havaitsee ettei siinä ole minkäännäköistä punaista lankaa ollenkaan vaan se on yksi sillisalaatti johon on laitettu mukaan vähän kaikkea monelta alalta .
Luvussa puhutaan Harmaista, Bentwatersista, toimittaja Kilgallenista, Reaganista, Jack Rubysta, Iran- Contraskandaalista, Jeesuksesta ja kerrotaan myös että ihmiset joilla on Rh- negatiivinen veriryhmä niin he ovat ' linkkimme reptiiliolentoihin ' .
 
Koska allekirjoittanut itsekin  olen juuri Rh- negatiivinen niin mietin itsekseni että mikä on nyt jäänyt minulta huomaamatta...
 
Andrews jatkaa luvussa 11 sillisalaattinsa valmistamista.
 
Hän kertoo tiibetiläisten Kuolleitten Kirjasta, Jungin kollektiivisesta alitajunnasta, eri kirjailjoista ja erityisesti Valdamar Valerianista, James Forrestalin itsemurhasta, kirjailija Frank Edwardsin ' sydänkohtauksesta ' , televisiosarjasta ' V ' joka tehtiin valmistaaksemme itseämme todellisuuteen, CIA: sta, FBI: sta, NASAsta, George Bushista, Clintonista, sveitsiläisestä kansanedustajasta, turkkilaisesta ja libanonilaisesta huumeverkostosta, Pan Amista, Vietnamin sodasta jne. , jne.
 
Lyhyesti sanottuna niin Andrews kerto salaliitoista, salaliitoista ja taas salaliitoista.
Vaikka hän välillä muistaa mainita etenkin Harmaita niin tekstiä riittää ilman heitäkin näissä salaliitoissa.
 
Ei tämä ainakaan mikään ufokirja ole tässä vaiheessa, se on puhdas salaliittokirja.
 
Tähtitieteellisiin ongelmiin törmään tässä kirjassa sivulla 224 kun siinä kerrotaan että lyhyet Harmaat ovat ' Reticulumeja ' ( ' Reticulans ' ) jolla ymmärrän että ne ovat kotoisin Reticulum- tähdistöstä.
 
Allekirjoittaneelle tuo edustaa ongelmaa sikäli että saman kirjan sivulla 142 on kerrottu että lyhyet Harmaat ovat kotoisin Orionin tähdistön Rigelistä eli aivan toisesta paikasta.
 
Joten mistä lyhyet Harmaat ovat kotoisin loppujen lopuksi ?
 
Andrews kertoo myös laajasta kaupasta jota kiinalaiset käyvät vankien ruumiinosien kanssa ja että esim. vankien verta myydään USA: han ja että CIA tuo omilla lentokoneillaan täydet lastit kokaiinia USA: han.
Lentokoneet käyttävät ilmavoimien tukikohtia laskeutuessaan eikä minkään maan poliisiilla ole mitään mahdollisuuksia tarkistaa koneita tai niiden lasteja.
 
Tämän jälkeen Andrews kertoo niistä mystisistä kuolemista jotka sattuivat lyhyen ajan sisällä englantilaisten tiedemiesten piirissä. Lyhyessä ajassa löydettiin ainakin 11 tiedemiestä jotka olivat yllättäen tehneet itsemurhan tai muuten kuolleet merkillisissä olosuhteissa.
 
Andrewsin mukaan nämä kuolemat liittyvät tavalla tai toisella avaruusolentoihin vaikka allekirjoittaneelle jää epäselväksi millä tavalla.
 
Andrews kertoo myös että avaruusolennot välillä kloonaavat ihmisiä mutta eivät saa klooneja käyttäytymään niinkuin pitäisi.
Andrewsin mukaan brasilialainen ufokirjailija Irene Granchi on tämän asian asiantuntija.
 
Luvussa 12 Andrews aika yllättäen kertoo ufotapauksesta joka sattui Neuvostoliiton Voroneshissa 1989.
Yllättävää tässä on se että Andrews kertoo tapauksesta jopa 4 sivulla.
 
Tämän jälkeen Andrews hyppää Unkariin ja kertoo muutamista unkarilaisista ufotapauksista.
 
Andrews kertoo myös Belgian kuuluisista vuosien 1989- 1990- tapauksista mutta seikka jota muut lähteet eivät tavallisesti tuo esille on se että Andrewsin mukaan lasten katoamiset ovat Belgiassa lisääntyneet huomattavasti 1.1.1990 jälkeen.
 
Tästä luvusta on todettava että se kyllä liittyy enemmän politiikkaan ja salaliittoihin kuin ufoihin tai avaruuteen.
Andrews selostaa monien maiden poliittisia tapahtumia ja Andrewsin mukaan se on USA joka on kaiken takana.
 
Välillä Andrews muistaa taas avaruusolentoja ja kertoo heidän ennustuksestaan jonka mukaan vuonna 1993 tulee tapahtumaan ' jotakin merkittävää ' .
Tässä on hyvä muistaa että kirja vaikka se julkaistiinkin vuonna 1993 niin se on kirjoitettu paljon aikaisemmin.
 
Mutta kuten niin monen muun ennustuksen kanssa, niin on nyt taas todennettava että nykyisin tiedämme ettei mitään merkittävää tapahtunut vuonna 1993.
 
Sen sijaan törmään sivulla 309 asiaan joka on aina kiehtonut allekirjoittanutta erityisesti ufologiassa.
Andrews kertoo Neuvostoliittolaisesta ufologista Sergei Bulantsevista joka kertoo että
' moni kertoo menneensä aika pieneen noin 4- 5 metrin ufoon mutta sen sisällä on ollut valtavia huoneita '.
 
Tämä ilmiö, eli n. s. tiladilaatio, on aina kiehtonut allekirjoittanutta erityisesti ja olen usein yrittänyt keksiä ratkaisua siihen.
Bulantsev kertoo että hänen mielestään kyseessä on sellainen asia että ufo on portti toiseen ulottuvuuteen.
Allekirjoittanut taas on miettinyt että voisiko kyseessä olla jonkinlainen ' kutistamisilmiö ' , eli että ihminen kutistuu ufon sisällä?
Useiden vuosien aikana en puhunut tästä tiladilaatioilmiöstä missään vaan seurasin hiljaa jos asiasta keskusteltaisiin jossain.
Joku vuosi sitten rupesin sitten kirjaesittelyissäni puhumaan tästä tiladilaatioilmiöstä ja nykyisin se on yleisesti tunnettu ufologien keskuudessa ainakin Suomessa.
Siksi mielestäni on varsin mielenkiintoista että myös Bulantsev ottaa esille asian.
 
Mielestäni tämä tiladilaatioilmiö on ufologiassa varsin merkittävä ja saattaa auttaa meitä ymmärtämään ufomysteeria.
Tämän olen sanonut myös aikaisemmin kirjaesittelyissäni.
 
Kirjan lopussa onkin sitten neljä liitettä A- D jotka käsittelevät eri asioita hyönteisolennoista USA: n koulumurhiin jotka Andrewsin kirjan mukaan oli sidoksissa CIA: n toimintaan tavalla tai toisella.
 
Liitteessä B kerrotaan kuitenkin asiasta joka herättää mielenkiintoni.
 
Tässä liitteessä kerrotaan nimittäin niistä vaikeuksista joihin henkilö joutuu jos hän
a) palvelee USA: n armeijassa, ja
b) kiinnostuu ufoista.
 
Ensimmäinen henkilö josta Andrews kertoo on Larry W. Bryant joka joutui esimiestensä epäsuosioon koska oli kiinnostunut ufoista ja yritti saada tietoja niistä.
Bryant vei asiansa jopa Korkeimpaan Oikeuteen jotta saisi oikeutta itselleen.
Andrewsin kirjan kirjoitusvaiheessa asia oli siinä vaiheessa että Korkein Oikeus palauttikin Bryantin tapauksen alempaan oikeuteen uudestaan käsittelyä varten.
Andrews ei tietenkään vuonna 1993 voinut tietää sitä että vuonna 2001 Bryant julkaisi kirjansa ' UFO Politics at the White House ' josta allekirjoittanut on kirjoittanut kirjaesittelyn vuonna 2004.
 
Toinen henkilö joka niinikään joutui esimiestensä epäsuosioon ufokiinnostuksensa takia oli
kersantti Clifford E. Stone jonka vaikeuksista Andrews kertoo.
Stone on julkaissut kolme ufokirjaa joista allekirjoittanut on vuonna 2006 kirjoittanut kirjasittelyn  kirjasta ' UFOs Are Real ' .
 
Loppulausuntona tästä kirjasta sanoisin että se on aika epätasainen ja sekava ja siitä puuttuu se kuuluisa n. s. punainen lanka. Allekirjoittaneen mielestä vaikuttaa siltä kuin Andrews olisi hypänyt pää edellä ufomereen ja poiminut sieltä ylöstullessaan mitä nyt sattui saamaan käteensä.
 
Syy tähän selviäääkin sitten kirjan lopussa jolloin ilmenee varsin selvästi että käsitykseni on ihan oikea.
Kirjasta puuttuu nimittäin täysin  kirjallisuusluettelo.
 
Sen sijaan ilmenee että Andrews on käyttänyt ufologeille varsin tutun Lucius Farishin
lehtileiketoimiston palveluja.
 
Lucius Farish on ufologiassa varsin tunnettu toimisto josta saa tilata kopioita lehdistössä julkaistuista ufojutuista.
 
Näitä Andrews onkin käyttänyt ja luettelee sitten  lähdeluettelossaan lukuisia lehtijuttuja joista hän on onkinut tietoja eri asioista.
 
Tämä selittääkin miksi Andrewsin kirja vaikuttaa niin ' epätasaiselta ' .
 

Björn Borg, 8.12.2008