Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A

ETUSIVULLE
Kirjasivu

Randles, Jenny:

Alien Contacts & Abductions: The Real Story from the Other Side

Sterling Publishing Co, New York, N. Y. 1994. 191 sivua

 
 
Ufologian maailmankuulu englantilainen kirjailija Jenny Randles on julkaissut lukuisia kirjoja joko yksin tai yhdessä jonkun toisen kirjailijan¬† kanssa.
Randles ei kuitenkaan ole pohtinut vain ufoja vaan myös muita paranormaaleja ilmiöitä.
 
Eräs ongelma joka tulee esille Randlesin kirjojen kohdalla on se että kun niitä on julkaistu Englannissa yhdellä nimellä, niin kun sama kirja on sitten julkaistu myös USA: ssa niin sille on USA: ssa annettu toinen nimi.
Tällä tavalla lukija ei aina tunnista amerikkalaista kirjaa samaksi jonka hän mahdollisesti on jo aikaisemmin lukenut englantilaisessa versiossa.
 
Tähän tulee lisäksi vielä se että Randlesin kirjoja on usein julkaistu uudelleen muutama vuosi myöhemmin päivitettyinä, mutta uudella nimellä. Ja tämä lisäksi tulee vielä se että sitten USA: ssa julkastaan taas sama kirja myös päivitettynä, mutta taas uudella nimellä.
 
Joten kysymys siitä kuinka monta kirjaa Randles on loppujen lopuksi kirjoittanut ja julkaissut, sen selvittäminen vaatii kyllä lukijalta välill䬆 salapoliisitaitoja.
 
Tämä tulee esille konkreettisella tavalla yllämainitun kirjan kohdalla. Allekirjoittaneella on käytössään omat kirjallisuuslistat ja kun tutkin niitä niin ilmenee seuraavaa:
1. Tämä amerikkalaisen Sterlingin julkaisema kirja on julkaistu kirjassa olevan
    ilmoituksen mukaan aikaisemmin Lontoossa vuonna 1993 Robert Halen toimesta
¬†¬†¬† nimellä ' Aliens ' .
2. Sitten kun tutkin omia kirjallisuusluetteloitani niin niistä ilmenee että ' Aliens '
¬†¬†¬† on vuonna 1988 Lontoossa julkaistun ' Abduction ' - nimisen kirjan päivitetty
    versio.
3. ' Abduction ' taas on¬† julkaistu USA: ssa vuonna 1988 nimellä ' Alien
    Abductions: The Mystery Solved ' .
4. Ja sitten se on julkaistu vielä suomeksikin vuonna 1995 nimellä ' Ufojen vangit ' .
 
Joten loppujen lopuksi allekirjoittanut ei uskalla sanoa että olenko itse lukenut tätä kirjaa aikaisemmin vai en, vai olenko lukenut sitä suuremmaksi osaksi tai osaksi aikaisemmin?
 
Kuten kirjan nimikin sanoo niin kirjassa keskitetytään ' kontakteihin ja
sieppauksiin ' . Randles luetteleekin kirjan alussa alan tunnetuimmat tapaukset, alkaen italialaisesta professorista Johanniksesta ja jatkaen sitten muilla tunnetuilla tapauksilla: Dewilde, Boas, Barney ja Betty Hill, Zamora, Masse, Pascagoula, Walton jne.
 
Koska edellämainitut sieppaustapaukset ovat varsin tunnettuja kirjallisuudessa en toista niitä tässä yhteydessä, mutta sen sijaan poimin kirjasta muutama mielenkiintoinen tapaus:
 
Skotlannissa sattui jo vuonna1912 tapaus joka on selostettu eräässä kirjassa vuonna 1937. Kaksi poikaa olivat rannalla leikkimässä kun he näkivät merkillisen veneen jossa oli kaksi pientä olentoa jotka olivat pukeutuneina vihreisiin vaatteisiin. Veneessä oli myös pieni nainen koirineen. Olennot kyselivät sujuvalla englannin kielellä poikien¬† kuulumisia, ja miten he elivät, ja antoivat heille jonkinlaista leipää syötäväksi.
Olennot yrittivät saada poikia mukaansa mutta epäonnistuivat siinä. Sen sijaan he käskivät poikia seuraamaan venettä katseellaan kunnes vene saavuttaisi tietyn pisteen.
Vähän myöhemmin poikien sisar löysi heidät rannalta tuijottamassa merelle kuin transsissa.
 
On harvinaista saada tietoja Unkarista mutta kirjassa kerrotaan tapauksesta jossa autossa oleva nainen havaitsi ison valon joka lähestyi häntä. Nainen menetti tajuntansa ja kun hän heräsi taas hän istui autossaan keskellä lumipeitteistä peltoa eikä missään ollut mitään jälkiä jotka kertoisivat miten hän oli joutunut pellolle autoineen.
Naisen jalat olivat veressä ja hänen ruumiinsa oli jonkunlaisten palovammojen peitossa. Auton ovikahva oli ikäänkuin hitsattu kiinni.
Myöhemmin nainen tuli raskaaksi ja ultraäänitutkimus näytti epämuodostuneen sikiön joka kuitenkin katosi itsestään myöhemmin.
 
Kirjassa julkaistaan pitkä selostus englantilaisesta Trevor- nimisestä pojasta joka heinäkuussa 1974 havaitsi maassa olevan pyöreän ' uurteisen '¬† esineen. Esineen huipulla oli läpinäkyvä kupu jossa oli kaksi merkillistä olentoa. Olennot olivat läpikuultavan valkoisia ja muistuttivat lähinnä jonkunlaista hyytelöä joka alituisesti muutti muotoaan.
Esineessä oli runsaasti valoja joiden väriä Trevor ei pystynyt määrittelemään.
Trevor juoksi kotiin ja yritti saada isänsä mukaan katsomaan merkillistä laitetta, mutta isä vähätteli asiaa, eikä lähtenyt Trevorin mukaan. Trevor palasi yksin havaintopaikalle jossa merkillinen esine matkustajineen edelleen oli ja Trevorin tarkkaillessa sitä hän näki kuinka esineestä tuli ' kuin valopilvi ' jossa oli kaikki ympäristön värit ' . Valopilvi peitti esineen kokonaan ja naamioi esineen väreillään niin ettei esinettä enää pystynyt näkemään. Sen sijaan kuului esineestä edelleen hiljaista huminaa.
Trevor lähti nyt toisen kerran hakemaan isäänsä joka tällä kertaa suostui lähtemään poikansa kanssa tapahtumapaikalle jossa isä ei nähnyt mitään mutta kuuli kyllä hiljaisen huminan.
Myöhemmin Trevor sairastui erilaisiin vaivoihin. Mm. hän sokeutui joksikin aikaa ennenkuin taas parani.
 
Tammikuussa 1978 oli neljä nuorta englantilaista salakalastamassa Cheshiressa kun he havaitsivat valaisevan kohteen joka laskeutui. Kun esine oli laskeutunut se näytti hopeiselta pallolta tai ylösalaisin olevalta munakupilta.
 
Esineestä tuli ulos pieniä miehiä joilla oli hopeanväriset univormut ja päässä pankkiryöstäjän naamiota muistuttavat kypärät. Ylimpänä heillä oli kaivosmiesten lamppuja muistuttavat lamput.
Miehet kantoivat aluksestaan jonkunlaista telinettä ja lähestyivät niityllä olevaa lehmää joka oli kuin transsissa eikä yrittänyt pakoon.
Miehet pystyttivät telineen paikallaan seisovan lehmän ympärille ja ensin kalastajat luulivat että olennot aikoivat tehdä jotakin lehmälle, mutta kävikin ilmi että olennot vaan mittasivat lehmää telineen avulla.
 
Kalastajat pelkäsivät että seuraavaksi olennot tulevat mittaamaan heitä ja juoksivat karkuun. Juostessaan karkuun he tunsivat kuitenkin että, ilmeisesti ufosta, suunnattiin heihin valosäde joka poltti heidän alaruumistaan takaapäin.
 
Kirjan kolmannessa osassa Randles luettelee sieppaustapauksia eri maista ja mainitsee mm. argentiinalaisen moottoripyöräilijän joka kutsuttiin ufoon, australialaisen Valentichin, brasilialaisen Higginsin tapauksen, kanadalaisen Michalakin tapauksen, Venäjän Voroneshin tapauksen ja USA: n Mainen Norwayn tapauksen ( jonka yhteydessä tri Herbert Hopkins tuli myöhemmin tunnetuksi MIB- kokemuksestaan ) .
Kolmannen osan yhteenvedossa Randles kiinnittää huomota siihen että sieppaajat eri maisssa näyttävät erilaisilta.
 
Kirjan viidennessä osassa Randles pohtii mitä fyysisiä todisteita tai ' todisteita ' on olemassa ufojen olemassaolosta. Randles luettelee eri todisteita tai ' todisteita ' mutta ei tee itse mitään johtopäätöstä. Sen sijaan Randles on tähän ryhmään sijoittanut muutama tunnettu ' vahva ufotapaus ' joista hän mainitsee viimeisimpänä Hopkinsin Brooklyn Bridgen tapaus, jota Randles ei kylläkään sulata täysin.
 
Kirjan kuudennessa luvussa Randles pohtii sitten kysymystä ' Miksi he ovat täällä? '
Randles luettelee eri ajateltavissa olevia vaihtoehtoja kuten matkamuistojen keräily,
tarve korjata aluksia, turismi, tiedon keruu, että Maapallo on karanteenissa, ihmisten testaaminen tai¬† geneettiset kokeilut.
Geneettisten kokeilujen yhteydessä Randles mainitsee myös ohimennen
( nimettömänä) suomalaisen Aino Ivanoffin tapauksen.¬†
 
Randles ottaa tässä esille asian jota hän kutsuu ' kulttuurin jäljittämiseksi '
( allekirjoittanut käyttäisi kylläkin mielummin ilmaisua ' tekniikan jäljittäminen ' ).
Randles ajaa tällä takaa sitä että voidaanko siepattujen kertomuksista havaita että nämä kertomukset ( nyt vuosikymmeniä perästäpäin ) sisältävät ' kulttuuri-
tekijöitä ' ( allekirjoittanut käyttäisi mielummin sanontaa ' teknillisiä tekijöitä ' ) jossa esim. teknisiä laitteita kuvataan sellaiseksi että niiden kehitys vastaa sieppausajankohtaa vai sisältävätkö siepattujen kertomukset ' kulttuuritekijöitä '
( allekirjoittanut käyttäisi mielummin ilmaisua ' teknisiä tekijöitä ' ) jotka ovat pysyneet muuttumattomina kehityksestämme huolimatta?
Esimerkkinä tällaisesta on se:
1. että siepattu kertoo ufossa olevasta valtavasta ja kömpelöstä tietokoneesta
¬†¬† ( jollaisia meillä itsellämme oli ennen vanhaan) jolloin voidaan tehdä se
¬†¬† johtopäätös että siepattu kertomuksessaan kertoo vain Maanpäällisestä
   tekniikasta.
2.Vai kertovatko siepatut tekniikasta jollaista meillä itsellämme ei vieläkään ole?
¬†¬† Tämä saattaisi osoittaa että siepattu todellakin on nähnyt muukalaisten
¬†¬† tekniikkaa. Eräs tällainen asia on usein siepattujen kertomuksissa esilletuleva
¬†¬† maininta siitä että siepatut eivät pysty kertomaan mikä oli ufon sisällä oleva
¬†¬† valolähde (¬† ' en pystynyt näkemään mistä valo tuli ' ). Eli kyseessä on
   muukalaisten teknologia joka ei ole muuttunut vuosien varrella.
 
Randles toteaa että molemmista vaihtoehdoista on olemassa runsaasti esimerkkejä joten johtopäätösten tekeminen on vaikeata.
 
Kirjan viimeisimmän luvun, eli seitsemännen luvun otsikkona on ' Mitä on tekeillä? '
ja tässä luvussa Randles toteaa ettei tässä kirjassa ole vastauksia esilletuotuihin kysymyksiin.
Randlesin tarkoitus on vain ollut tuoda esille faktat mutta samalla hän toteaa että
' tällä alalla tarvittaisiin epätoivoisesti lisätutkimuksia ... ja että jos suinkin edes yksi tai kaksi tiedemiestä, filosofia tai asialle omistautunutta henkilöä innostuu tästä kirjasta ja ryhtyy tutkimaan tätä ilmiötä, joka on huomattavasti monimutkaisempi kuin he arvaavat, niin silloin tämä kirja on tehnyt tehtävänsä ' .
 
Lopuksi Randles tuo esille muutama teoria jolla on yritetty selittää ufoilmiötä:
- ' Kaikki on päässä '
- ' Psykososiaalinen teoria ( esim. unihalvaus) '
- ' Superihmiset ( eli on olemassa ihmisiä jotka näkevät ja kokevat asioita joita muut
¬†¬†¬† eivät näe eikä koe ) '
- ' Mysteeri joka sekoittaa aivot [¬† maavalot, plasmapyörteet, UAP: t ( tuntemattomat
¬†¬†¬† ilmakehäilmiöt) ] '
- ' Multidimensionaalinen lähestymistapa '
- ' Takaisin tulevaisuudesta '
- ' ET on laskeutunut '
 
Randlesilla ei kuitenkaan ole tiedossa oikeaa vastausta.
 

Björn Borg, 20.10.2006


© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |