Suomen Ufotutkijat ry - F U F O R A

ETUSIVULLE
Kirjasivu

Mellas, Landi B. & David E. Caywood:

The Other Sky: Reclaiming Who We Are and Why We Came Here

Blue Star Productions / Book World, Inc., Sun Lakes, Arizona 2003. 331 sivua

 
 
David Caywood kertoo tässä kirjassa elämäntarinansa ja siitä missä hän on kasvanut, perheestään, ja muutoistaan eri paikkakunnille. Allekirjoittaneen mielestä Davidin kertomus on mukaansatempaava ja erittäin hyvin kirjoitettu ja mielestäni se antaa Davidin kertomukselle ' aidon ' leiman, päinvaston kuin monen muun kirjailijan kertomukset.
 
David kertoo kuinka hän jo ihan pienenä näki makuuhuoneesssaan pieniä harmaita ukkoja ja huusi vanhempiaan apuun. Kuten aina, niin myös Davidin tapauksessa, vanhemmat kuittasivat Davidin kertomukset painajaisina.
Jo 5 vuotiaana David vietiin ufoon ja hänen penikseensä ja nenäänsä laitettiin jokin ' terävä esine ' joka tuotti valtavasti tuskaa kirkuvalle pojalle.
Ufossa oli pitkä ' Nordic ' - tyyppinen mies ja useita pienempiä harmaita olentoja jotka tottelivat ' Nordicin ' käskyjä.
Jo 12 vuotiaana David vietiin taas ufoon jossa jokin merkillinen laite otti häneltä siemennestettä. Ufon olennot kertoivat hänelle että hän nyt oli sukukypsä ja pystyi siittämään lapsia mutta David oli vielä sen verran nuori ja lapsellinen ettei hän tajunnut lainkaan mistä olennot puhuivat.
 
David ei nuorempana osannut yhdistää sieppauksiaan avaruusolentoihin vaan kuvitteli että kyseessä oli jonkinlainen psyykkinen kokemus, ja niin kuin monen muun sieppausuhrin tapauksessa, David järkyttyi kun näki eräänä päivänä erään kirjakaupan ikkunassa¬† Whitley Strieberin kirjan
' Communion ' kannen muukalaisineen. David osti heti Strieberin kaikki kirjat ja kahlasi niiden läpi ja oppi vasta nyt että oli olemassa avaruusolentoja ja sieppausuhreja.
 
Seikka jonka David tuo esille useita kertoja kertomuksessaan, vieläkin aikuisena hämmästyneenä asiasta, on se miten hänen äitinsä reagoi Davidin kertomuksiin ja kokemuksiin kun David oli nuori. Toisin sanoen hänen äitinsä ei reagoinut ollenkaan vaan vaikutti yllättävän passiiviselta. David kertoo useita esimerkkejä tästä, mm. siitä kuinka hän kerran oli kadoksissa jopa neljä tuntia ja hänen veljensä ja äitinsä olivat etsineet häntä epätoivoisesti löytämättä häntä. Sen sijaan äiti, joka muuten oli aina kuulustelemassa Davidia missä oli viipynyt, ja nytkin oli ollut miltei epätoivoinen Davidin katoamisesta, ei tällä kertaa kysynyt Davidilta yhtään mitään missä oli ollut.
Toinen esimerkki jonka David kertoo oli kuinka hän aivan pienenä oli ollut äitinsä kanssa keittiössä kun pienet harmaat olennot tulivat hakemaan häntä. √Ąiti oli tiskaamassa eikä välittänyt ollenkaan Davidin kauhusta ja huudoista vaikka David¬† sananmukaisesti tarrautui¬† kiinni äidin jalkoihin. David toteaa tästä tapauksesta että vaikka äiti ei olisi nähnytkään näitä pieniä harmaita olentoja, David ei aikuisenakaan ymmärrä mistä syystä äiti ei välittänyt tippaakaan hänen kirkumisestaan, huudoistaan ja kauhustaan, vaan jatkoi tiskaamista kuin mitään ei olisi tapahtunut, ikäänkuin äiti olisi ollut jonkunlainen robotti.
Tähän liittyen David kertoo että hänen isoäitinsä oli kerran kertonut hänelle omista kokemuksistaan teini- ikäisenä kun hän oli nähnyt hopeisen kiekon josta tuli sininen valosäde ja miten hän tämän säteen avulla oli
' leijunut ilman halki ' . Davidin mielestä sieppaukset ovat tosiasia joka
' kulkee suvussa ' .
 
Vanhempana David vietiin useita kertoja ufoon jolloin laitettiin n. s. implantti taas hänen nenäänsä. Kerran David oli ruokakaupassa jolloin hänen nenänsä rupesi vuotamaan verta. Ruokakaupan myyjä auttoi Davidia pesuhuoneeseen jossa hänen nenästään putosi pesualtaaseen jokin pieni metallinen esine joka kuitenkin katosi samantien viemäriin.
Vähän tämä jälkeen David siepattiin uudelleen ja muukalaiset kertoivat että ' tällä kertaa he laittavat Davidiin implantin joka ei irtoa ' . Myöhemmässä röntgentutkimuksessa lääkäri oli todennut Davidille että hänen aivoissaan oli ' jokin vieras metallinen esine ' . David ei ollut kertonut lääkärille lainkaan sieppauskokemuksistaan.
 
Allekirjoittaneen kirjaesittelyssä, jossa esitellään Kevin Randlen, Russ Estesin ja William P. Conen kirjaa ' The Abduction Enigma ' olen maininnut kuinka¬† Randle, Estes ja Cone tuovat esille erään tietyn seikan sieppausilmiössä:
 
' Lisäksi siepatut yleensä ovat henkilöitä joilla on ongelmia seksuaalisuutensa kanssa, tavalla tai toisella. He ovat joka homoseksuaaleja, biseksuaaleja, hyperseksuaaleja tai sitten täysin seksittömiä. Lyhyesti sanottuna, heillä ei ole ' tavanmukaista normaalia seksielämää' .
Kirjantekijät¬† toteavat samalla että siepatun seksielämä on aihe jota sieppaustutkijatkin ovat aina johdonmukaisesti välttäneet tutkimuksissaan. Sieppaustutkijat ovat kyllä kirjanneet että joku siepattu esim. elää lesbosuhteessa, mutta siihen asia onkin sitten jäänyt eikä asiaa ole pohdittu syvemmin. '
 
Vaikka allekirjoittaneella ei ole mitään sanottavaa tuohon väitteeseen, puolesta eikä vastaan, niin tuo käsitys tulee mieleeni lukiessani David Caywoodin kirjaa. Vaikka David ei mainosta sitä sen kummemmin niin kirjasta ilmenee aika selvästi että hän on homoseksuaali joka on elänyt 17 vuoden ajan¬† yhdessä miespuolisen¬† partnerinsa, Keithin, kanssa.
Tähän asiaan liittyy myös se että Davidin ja Keithin tuttavapiiriin kuuluvat yhdessä asuvat ' Bob ja Gracie ' , eli aikuinen mies joka asuu äitinsä kanssa.
 
Tukeeko tämä nyt sitten Randlen, Estesin ja Conen väitettä tai ei, sitä en mene sanomaan, kerron asiasta vain ohimennen.
 
Päinvastoin kuin Davidin kertomus niin Landi Mellaksen kertomus ei vakuuta minua ollenkaan. Syy on yksinkertaisesti se että kun Landi kertoo siitä ufosta jonne hänet on viety niin hänen kertomuksensa siitä miltä ufo näytti sisältäpäin on täydellisessä ristiridassa kaikkien muiden sieppausuhrien kertomusten kanssa. Kun kaikki muut sieppausuhrit, miltei poikkeuksetta, ovat kertoneet miltei steriilistä ympäristöstä jossa ei ole edes huonekaluja, vaan korkeintaan joku tutkimuspöytä, niin Landi kertoo ufosta jonka sisäpuoli muistutti esim. Helsingin vanhoja raitiovaunuja joissa oli katosta roikkuvat hihnat joista matkustajat pitivät kiinni matkan aikana. Helsingin vanhoissa raitiovaunuissa oli puiset penkit mutta Landin ufossa oli nahkaiset nojatuolit, ja paikka näytti miltei lentokoneen matkustamolta.
Landi kertoo myös siitä kuinka hän kerran saapui ufoon jossa ' oli vastaanottotiski, pöytä ja vaasi ' jonka jälkeen muukalainen jolla on
' medaljonki kaulassa ' vie Landin voimistelusaliin jossa suuri joukko lapsia on leikkimässä.
 
Myös Landin pitkä selostus siitä kuinka hän eräänä yönä heräsi asunnossaan, asuntovaunussa, likaisena ja ulko- ovi raollaan keskellä yötä on mielestäni aika uskomaton. Landi kertoo kuinka hän oli ollut ufossa ja lopuksi karkasi siitä hyppäämällä ulos ufon ikkunasta joka särkyi.
Landi juoksi karkuun ja kiipesi lopuksi puuhun josta hänen takaa- ajajansa löysivät hänet ja raahasivat takaisin ufoon.
Oli luultavasti Landin onni että ufo sattui olemaan lähellä maanpintaa kun hän hyppäsi ikkunasta.
Sanon niin kuin asia on: En ole milloinkaan aikaisemmin kuullut tai lukenut että joku olisi karannut ufosta hyppäämällä ulos sen ikkunasta joka kaiken lisäksi oli niin heikko että se särkyi.
Tällaista ei ole milloinkaan kerrottu sieppaustapausten yhteydessä ja myös tämä kohta saa minut suhtautumaan epäluuloisesti Landin kertomukseen.
Landi kertoo myös siitä kuinka hän eräänä yönä heräsi siihen että vieras nainen oli kumartuneena hänen sänkynsä ylle. Landi ei kuitenkaan yrittänyt karkuun vaan sanoi vain telepaattisesti naiselle ' terve ' .
Myös tämä kuulostaa uskomattomalta koska suurin osa ihmisistä ei kylläkään säilyttäisi rauhallisuutensa tuolla tavalla herättyään keskellä yötä siihen että vieras nainen on kumartuneena sängyn ylle.
 
Oli miten oli, niin sekä Landi että David kertoo siitä kuinka heille on ufossa näytetty pieniä lapsia ja annettu ymmärtää että nämä lapset ovat heidän omia hybridilapsia. Landille näytetään noin kuusivuotiasta tyttöä ja kun Landi sillä hetkellä on 20- vuotias niin hän yhdistää asian siihen että hän 14- vuotiaana koki merkillisen tapahtuman kodissaan . Landi arvelee että häneltä vietiin munasoluja juuri tuolloin ja tämä sopisi siihen että lapsi on noin kuusivuotias Landin ollessa 20- vuotias.
Myös Davidille näytetään ufossa tyttöä ja annetaan ymmärtää että tyttö on hänen hybridilapsensa. David saa myös tietää että hänellä on myös ollut poika mutta tämä oli kuollut pienenä. David kysyy jos hän voi ottaa tytön mukaansa mutta saa kieltävän vastauksen koska tyttö ei pysyisi hengissä Maassa.
 
Vähitellen Davidin ja Landin kertomukset muuttuvat sieppauskertomuksista kontaktikertomuksiksi. Landi matkustaa muukalaisten kotikaupunkiin ja menee ' erittäin moderniin taloon ' jossa ihmisenkaltaiset olennot ottavat Landia vastaan.
Huone jossa Landia haastatellaan muistuttaa erittäin paljon tavallista huonetta puisine pöytineen ja muine huonekaluineen ja henkilökunta onkin pukeutunut tavallisiin farkkuihin.¬† Landille tarjotaan myös kahvia.
Landille kerrotaankin että huone on sisustettu tahallisesti sillä tavalla että se muistuttaisi tuttua paikkaa.
 
Landi joutuu nyt ' työpaikkahaastatteluun ' jonka jälkeen hänet
' hyväksytään '¬† uuteen rooliinsa joka on ' sihteeri- tiedottaja ' . Landin tulee kirjoittaa muistiin kaikki kokemuksensa ja kuulemansa ja muukalaisten antamat varoitukset ja varoittaa ihmiskuntaa tulevasta katastrofista joka kohtaa Maapalloa lähitulevaisuudessa.
Ihmisten pitää myös raivata pois ne tyrannit jotka kiusaavat ihmiskuntaa ja erityisesti mainitaan Jugoslavian Slobodan Milosevic, joka sitten raivattiinkin pois.
 
Lukijan helpotukseksi jopa Davidkin toteaa että hänen on vaikeata uskoa Landin kertomuksia
 
Muukalaiset kertovat olevansa kotoisin ' Alcyon- nimisestä tähtijärjestelmästä joka sijaitsee Plejadeissa ' . He kuuluvat avaruuden
' Federaatioon ' .
 
Eräänä päivänä Davidin ja Keithin ovelle koputettiin ja ventovieras mies seisoi ulkona ja hoputti molempia mukaansa autoonsa. Tottelevaisesti David ja Keith lähtevät ventovieraan ' Gregoryn ' mukaan katsomaan jotakin
' erikoista ' ja kun he saapuvat eräälle järvelle he näkevät järven yläpuolella useita avaruusaluksia. David siirtyy yhteen alukseen mutta Keith jää autoon eikä uskalla mennä alukseen. Nyt Davidille, samoin kuin aikaisemmin Landille, tarjotaan aluksessa kahvia. Ja nyt Davidkin uskoo Landin kertomuksia kahvitarjoiluneen.
 
Landin matkat jatkuvat ja ulottuvat sitten niin moneen paikkaan, aikaan, taholle ja tasolle että lukija tuskin enää pysyy mukana kertomuksessa.
Landi matkustaa ajassa taaksepäin entiseen elämäänsä. Sen jälkeen hän onkin bussissa matkalla Chicagoon salaiseen huippukokoukseen johon ottavat osaa bussissa olevat kolme muukalaista, joista yksi toimii kuljettajana. Bussia Landi sanoo ensin isoksi ja seuraavassa lauseessa pieneksi. Kokoukseen ottaa osaa hallituksen tärkeät edustajat, vaikka Landi ei osaa sanoa ketkä nämä tärkeät henkilöt ovat. Kokouksessa käsitellään tulevaa yhteistyötä ihmisten ja muukalaisten välillä.
Seuraavaksi Landi matkustaa ' interdimensionaalisessa avaruusaluksessa ' .
 
Kirjan loppuosa muuttuu sitten tyypilliseksi kontaktikirjaksi jossa Landi puhuu spirituaalisesta heräämisestä, mayoista, chakroista ja¬† kosmisista muutoksista. Kontaktikirjojen tyypilliseen tapaan Landilla on myös loputon vuoropuhelu Hengen kanssa enkeleistä, Jumalasta, muinaisista astronauteista jne. , jne.
 
Fil. tri Richard Thornes,¬† joka on suorittanut Davidille regressiohypnoosia, on myös¬† kirjoittanut 5- sivuisen liitteen kirjaan ja pohtii tässä liitteessä sitä että kvanttifysiikka saattaa selittää monta asiaa ufoilmiössä. Thornes toteaa myös että hän uskoo että kirjan päähenkilöt David E. Caywood ja Landi B. Mellas kertovat tarinansa totuudenmukaisesti niin kuin he kokevat asian. ¬†¬†¬†¬†¬†
 
Jos joku tahtoo yhteyttä kirjan tekijöihin, heihin saa yhteytt䬆 osoitteella www.theothersky.org
 

Björn Borg, 6.1.2007


© Suomen Ufotutkijat
Suomen Ufotutkijat ry  - Arkkitehdinkatu 14 B  - 33720 TAMPERE  |  Tel. +358405170553  |  Webmaster  |